Toissapäivänä olin vielä 101% varma orastavan suhteeni tulevaisuudesta. Nyt prosentit ovat enää 80 luokkaa. Voi olla että olen tullut liian skeptiseksi miesten suhteen edellisten petymysten myötä. Olen kuitenkin myös kyllästynyt kaikenlaisii peleihin, ei jaksaisi enää itse miettiä millon voi soittaa tai ehdottaa tapaamista kuulostamatta liian innokkaalta. Tiedän kuitenkin säännöt, joten niiden mukaan mennään etten mene mokaamaan lupaavasti alkanutta juttua omalla käytökselläni.
Miksi uusien ihmissuhteiden täytyy aina olla niin hankalia? Ja kun luulee että alkukankeudesta ollaan päästy jo yli, niin lähes aina tulee takapakkia.