Hiphei ja huippua! Ensinnäkin tänään on perjantai, huomenna saa taas nukkua piiiiitkään. Tänään pääsin ylös sängystä klo 8:20. Tuskaa tuotti sekin. Ens viikolla pitää palata arkeen. Yiiiih, en ajattele sitä vielä.
Toiseksi mulla oli se kehityskeskustelu ja se meni ihan nappiin! Pelkäsin vähän sitä yhden projektini takia, kun en tehnyt sitä ihan niin kuin olimme sopineet, mutta pomo oli silti tyytyväinen. Oon oppinut ihan hirveesti asioita sitä projektia työstäessäni. Siis sellaisia asioita, jotka auttaa ymmärtään mitä meillä oikein tehdään ja miten se meillä oikein tehdään. Tahtois vaan oppia lisää. Mutta kaiken kaikkiaan esimieheni oli oikeinkin tyytyväinen minuun ja työpanokseeni. Kaikenkukkuraksi hän oli sitä mieltä, että ansaitsen palkankorotuksen seuraavalla korotuskierroksella ja lisäksi työnkuvani kuuluu jo ehkä seuraavaan vaativuusluokkaan, eli jeh, mulla on sittenkin varaa maksaa ne nousevat asuntolainan korot. Olin itsekin ajatellut ottaa palkan puheeksi, mutta kivaa oli se, että myös esimieheni oli huomannut, että asiassa on korjaamisen varaa. Että mä oon sitten iloinen! :))
Oon myös iloinen siitä, että hieman myöhemmin saan taas kuontaloni kuntoon ja pääsen samalla rupatteleen kavereiden kanssa. Taidan sitä ennen käydä kangaskaupassa ostoksilla. Ajattelin hankkia takkikankaan ja testata uutta vanhaa ompelukonettani. Jostain tarttis kaavatkin rykästä, mut siskolta varmaan löytyypi. Hieno hommeli!
Nyt on kyllä niin hurja nälkä, että taidan piipahtaa jääkaapilla ja napata suuhun jotain pientä. Jos vaikka ennen parturiinmenoa (miks mä en osaa sanoa kampaaja?) sitten söis kunnolla siskon ja frendien kans.. Tai ilmeisesti sittenkin jälkeen tukanleikkuun.
Vuoden viimeinen perjantai tää,
ei päivä iloton,
muistooni kenties jää,
ajatuksena elämä on.