Ei väsytä ei. Aikaero taitaa viel vaivata pikkasen, kun aamullaki oli hankalaa nousta. No nyt on sit sopiva aika palata viel kerran Nykiin. Kirjoitan aika yksityiskohtaisesti välillä, kun tiedän ainakin kaksi tulevaa Nykin matkaajaa.
Me lennettiin siis Frankfurtin kautta Lufthansan koneilla. Frankfurt-New York matka kesti työpäivän verran, joten hyvää lukemista kannattaa varata. Matkalla näytettiin vaan yks leffa, joka oli ihan perseestä. Paluulennolla sentään näytettiin kaks, joista jopa toinen oli hyvä. Ruoka lentokoneessa oli yllättävän hyvää. Tol pitkäl lennol sai jopa pari ateriaa ja yhden snackin. Eli nälkä ei pahemmin ehtinyt tulla. Eikä jano, kun juomaa sai jos mitä.
Hotelliin mentiin taxilla, koska lento oli aika myöhään perillä. Taksi maksaa 42 dollaria + 4,5 dollaria tietullia. Halvemmalla olis päässyt, jos olis ottanut Air Trainin Howard Beachille (5 dollaria) ja mennyt siitä lopun matkaa A-junalla (metrolla) Manhattanille.
Metroa varten kandee muuten ostaa 7 päivän metrokortti 24 $ ja sillähän saa sit matkustaa rajattomasti. Tosin matkojen välillä pitää olla 18 minuuttia, ellei pysty vaihtaan. Kävellähän kannattaa paljon, mut välimatkat on niin pitkiä, ettei niitä aina jaksa. Sit kandee olla tarkkana, et mille asemalle menee, kun välillä on pelkkiä uptown- tai downtown-asemia, joista pääsee siis vaan toiseen suuntaan.
Me visiteerattiin heti ekana päivänä American Museum of Natural History, koska oli sateinen keli. Mentiin heti aamusta, jolloin ei ollut pahaa ruuhkaa. Iltapäivästä väkee olikin sitten aivan mielettömästi. Paikka oli makee, pohjaltaan hieman epäselvä kartasta huolimatta. LÖydettiin kaikki mitä haluttiinkin nähdä eli lähinnä niit dinoja yms. Tonne kannattaa varata aikaa tai sitten valita etukäteen mitä haluaa nähdä. Meillä meni aikaa vaan noin pari tuntia, mut kierrettiinkin kaikki tosi nopsaa läpi. Me ei olla kumpikaan sellasia, että jaksettais kauaa ihmetellä yhtä paikkaa.
Ekan päivän iltapäivällä mentiinkin tutustuun Macyyn ja se oli kyl makee paikka. Se on siis oikeesti iso tavaratalo, jos joku on. Siel löytyy hyvin kaikki merkkikuteet ja ne on oikeesti paljon edullisempia kuin nää täällä. Luonnollisesti. Sielt kannattaa hakee visitor-kortti 1.5 kerroksessa sijaitsevasta visitor pointista. Sil kortil saa 11 % alennusta tavarasta (ei kosmetiikasta). Sielt saa kyl kaikkee, mitä voi kuvitella tarvitsevansa.
Tokana päivänä käytiin Woodbury Common Outlet Villagessa. Noin tunnin ajomatkan päässä Manhattanilta. Siellä tosiaan oli kaikki merkkikuteet vielä halvempia mitä Mahnattanilla. Saattoipa johtua osaksi alennusmyynneistä, mut oli tosi kannattava reissu. Sieltä me suurin osa vaatteista ostettiin ja varmasti säästettiin pitkäpenni. Vai senttikö pitäs sanoo..
Kolmantena päivänä me kierreltiin nähtävyyksiä. Empire State Buildingin hissi vei meidät 86 kerrokseen ja sieltä oli kyllä upeet näkymät. Me käytiin siellä päivällä, mutta hienoo on kuulemma illallakin, kun aurinko laskee. Epäilemättä! Kannattaa mennä selkeällä ilmalla, muuten menee rahat hukkaan. 😉
Taidettiin me käydä silloin katsoon Vapaudenpatsaskin. Me ei menty sinne saarelle vaan säästettiin ja mentiin Staten Island Ferryllä Staten Islandille. 🙂 Se menee siitä vähän matkan päästä ja mun mielestä kyseisen monumentin näkee kyllä ihan tarpeeks hyvin tollakin konstia. Lauttamatka kestää sen reilu 20 minuuttia ja on siis ilmainen. Lautta-asemalle pääsee kätsysti metrolla.
Samalla reissulla käytiin Wall Streetillä, missä piti olla hirveesti pukumiehiä, mut kuuman ilman takia oli vaan paitapuseromiehiä. Ja turisteja! Siellä sattui just oleen joku performanssi, mis jätkä soitti skittalla kansallislaulua ja pari eukkoo joras siin rappusilla. Aika vaikuttavan kuuloista. Wall Streetillä on myös Trump Building, jota ei sovi sekottaa Trump Toweriin, joka on 5th Avenuella.
Tuolta me käveltiin China Towniin, missä oli hurjaa kaupankäyntiä koettavissa. Oli vaatteita, laukkuja, aurinkolaseja, Nyki-krääsää ja jopa kilpikonnia. Sieltäkin olis varmaan saanut ihan mitä vaan. Ainaki laukkujäljitelmiä pilkkahintaan. Paljon kiinalaisia ravintoloita myös, mitä ei kyl uskallettu kokeilla. Eikä kyl kokeiltu Little Italynkään ravintoloita, kun ei just sattunut oleen nälkä. Ne oli kyllä tosi siistin näköisiä ja niissä olis varmaan ollut ihan hyvät safkatkin.
Ruoasta ylipäätään sen verran, että mun mielestä siellä oli edullisempaa kuin suomessa. Me lähinnä vedettiin pizzaa/hampurilaista/pihviä, no eipä siel muuta järkevää ollut tarjolla. Tai olis varmaan ollut, jos olis malttanut etsiä, mut kun se nälkä iskee, niin se iskee kovaa. Meil oli varattu reilu 20 dollaria per päivä syömiseen ja se kyllä riitti. Olishan sitä enemmänkin tietty saanut meneen, jos olis kalliissa paikoissa syönyt, mut kunnon aterian sai jo reilulla 10 dollarilla. Pihvin 25:llä. Aamiainen muuten otettiin paikallisesta delistä. Eli croissanttia ja kahvia. Yhteensä 3 dollaria. Kunnon aamiainen olis pikkasen enemmän maksanut, mut eipä toi ruoka juurikaan aamuisin maistu.
Neljäntenä päivänä me oltiin Sinkkuelämää-tourilla. Opas oli ihan räävitön stand up -koomikko eli hauskaa oli. Käytiin sarjan kuvauspaikoilla ja oli ihan makee reissu.
Loppureissusta me sitten lähinnä shoppailtiin. 5th avenueta koluttiin, samoin Madison avenueta, mut ei meit oikein sit enää toi kalliiden designer-vaatteiden shoppailu innostanut, joten tallottiin Broadwayn alapäätä eessuntaas. Ja muistaakseni tota Madisoniakin sieltä Little Italyn nurkilta. Ja luonnollisesti Macyn nurkilla, mut se olikin Broadwayllä.
Viikonlopun aikaan käytiin Times Squarella ja hitto se oli hektinen paikka. Ihmisiä ihan tajuttomasti, samoin keltaisia autoja. Tööttäyksiä, huutoa jne jne.. Siellä oli tosiaan sitä ison kaupungin vilinää ja hulinaa, jos jossain. Isot screenit vilkutti mainoksiaan ja kansa huokaili niitä ihmetellessään. Tuolta tosiaan löytyy Planet Hollywood, Hard Rock Cafe, Virgin Mega Store ja mm. M&M:n oma kauppa. Mieletön paikka.
Niin yks iltapäivä me mentiin hotellille Central Parkin kautta. Siellä
olis voinut tehdä mitä vaan. Siis mitä puistossa nyt voi tehdä ja mm. mennä hevosajelulle, käydä eläintarhassa, piirrätyttää potretti itsestään, soudella järvellä, pelailla jotain tai vaikka vaan makoilla nurtsilla. Me istuskeltiin vaan ja käveltiin hotellia kohti. Polkujahan (tai teitä) siellä menee ristiin rastiin, joten ympyrää ei tartte kiertää. Kaunis ja hyvin hoidettu paikka!
Asuminenhan tuolla oli tosi kallista. Ja vaik meki oltiin hostellissa, niin se maksoi 80 euroa yöltä. Hotelli se oli nimeltään, mut jos vessat ja suihkut on käytävällä, niin on se musta silloin hostelli. Hyvä sellainen se kyl oli.
Heinäkuu oli kyllä hyvä aika matkata tonne. Ilma oli lämmin ja kostea. Asteissa lämpöö oli koko ajan noin 27-32. Ilma tuolla ei pahemmin pääse kiertämään, kun talot on niin korkeita. Vettä kului sen mukaisesti. Siel vois juoda kraanavettä, mut ei me ainakaan haluttu sitä juoda. Reilun puolen litran pullo maksoi noin 1,3 dollaria + verot.
Noista veroista muuten sen verran, että reilun 8%:n vero lisätään hintalapun hintaan ja useissa paikoissa myös ruoan hintaan. Omituinen käytäntö, koska aina sitä ei tehty. Hintalapun hinta ei siis kerro totuutta. Tipatakin pitää sit muistaa ravintoloissa. Kandee pitää käteistä mukana, koska kortilla maksettaessa tarjoilijat laittaa automaattisesti sen 15% tippiä eli et voi itse päättää mitä haluat antaa.
Heinäkuu oli senkin takia hyvä kuu matkata tonne, koska siellä oli alennusmyynnit. Useissa paikoissa oli vaaatteita jopa 3, 5 ja 10 dollarilla. Mieletöntä. 😛
Oliskohan tässä nyt ollut kaikki mitä halusin kertoo. Ehkä jotain vielä tulee mieleen. Oli kyllä tosi haikee fiilis lähtöpäivänä, vaikka reilu viikko tuolla tulikin oltua. Hyvin ehdittiin näkeen kaikki mitä haluttiinkin. Oli kyllä sellainen mesta, että pakko päästä uudestaankin. Iso Omena. <3 Elämä on.