on mun blogin uus aihe. Tohviksen innoittamana. 🙂 En kyllä vielä keksinyt, miten tää poikkeis vanhasta blogista, mut ei se mitn. Eikä tää varmaan poikkeakaan millään tapaa.
Toisaalta pitäs olla tosi vanha, että vois kirjoittaa otsikolla ”olipa kerran elämä”. Tai voisinhan mä kirjoittaa nytkin siitä elämästä, mikä mul on takana päin, mut sit se kuulostais siltä, että mul ei muka oo elämää nyt tai edes tuu olemaan. Siis enhän mä nyt voi antaa ihmisille väärää kuvaa. Mullahan on siis oikee elämä menossa just nyt. Mut se elämä taitaa olla vaan kyl telakalla parhaillaan. Vuosihuollossa näet.
Muutettiin töissä toiseen rakennukseen maanantaina. Nyt oon vaan sisustanut mun uutta pistettä. Ei oo enää omaa huonetta, vaan nyt mul on pari tyyppii samas huonees. Mut se on ihan hauskaa, koska se toinen on mun frendi. Hehehehohoh. Ja toisen kans mä teen tiiviisti töitä. Ihan hyvä ratkaisu. Pöytä pitäs vielä kääntää, ettei ovelle tulijat nää, että surffaan cityssä.
Vein muuten sykemittarin huoltoon tänään. Tai patterin vaihtoon. Saa sit lauantaina juoksuissa (tai no lönköttelyssä) mittailla sykettä. On muute luvattu jotain hellettä lauantaiks. Ihan huippua! Tuli muuten mieleeni, että entä jos mun elämästä on myös patteri loppu. Tai no mä tiedän, et siitä on virta aika vähissä.. Sikspä. Telakalla. Elämä on.