Irreversible ei päästä katsojaa helpolla, eikä se varmaan ole tarkoituskaan. Tämä oli kolmas kerta kun aloitin katsomisen ja vasta nyt onnistuin katsomaan pidemmälle kuin ensimmäiset 10minuuttia, ihan loppuun asti jopa. Viimeksi olen samalla tavalla tarponut elokuvaa läpi kun katsoin Uinu, uinu lemmikkiä ja siitä on kuitenkin kymmenisen vuotta aikaa. Tietysti voi ajatella että jos elokuvan katsominen on noinkin hankalaa kannattaako sitä silloin katsoa ollenkaan, mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa.
Taikasana minkä avulla sain vihdoin Irreversiblen katsottua oli pienempi ruutu, kaikki kunnioitus teille jotka olette katsoneet leffan elokuvateatterissa, multa se ei ois onnistunut, kun ei onnistunut edes televisiosta. Tietokoneen ruutu oli tarpeeksi pieni tähän tarkoitukseen. Toisaalta oon kuitenkin tyytyväinen että sain katsottua leffan loppuun asti. Helvetin raskasta se kyllä oli. Kokonaisuudesta jäi sellainen jälkimaku kuin ois itekki ollu potkittavana ja hakattavana. Ja sitten vielä se heiluva kamera, ei jumalauta. Kokemus oli kaikin puolin vastenmielisen jännittävä. En kuitenkaan sanoisi elokuvaa huonoksi. Oksettavaksi ja vastenmieliseksi kylläkin.