Aina ei voi pysyä kärryillä. Tiedän muutamia ihmisiä jotka tippuu leffasta kärryiltä heti jos juoni ei etene täysin kronologisesti, eli heti kun tulee ensimmäinen flashback tai jotain vastaavaa on reaktio
-Siis, mitä, siis kuka toi nyt sit… Mä en ymmärrä!
Tai jos loppuratkaisussa on joku jippo niin ollaan niin pihalla niin pihalla. Tai jos leffa ei kerro kaikkien merkittävissä rooleissa olleiden elämää loppuun asti niin huudetaan
-Se jäi kesken!
No, tänään sai kyllä ite olla pihalla. Odottaa jotain ja vastaus on lopputekstit. Caché siis aiheutti tämän olotilan.
Noo, onpa jotain pohdittavaa unta odotellessa. Ehkä herään yöllä ja huudan Bingo, tai vaihtoehtoisesti Sacre bleu!
