37°2 Le Matin / Betty Blue
-Bettyn ja Zorgin kohtalo jää varmasti kaihertamaan mieltä pitkäksi aikaa.
Requiem for a dream/ Unelmien sielunmessu
-Elokuva jonka jälkeen tuntuu kuin olisi juossut täysillä koko ajan samalla. En päässyt tuolista ylös kuin vasta lopputekstien jälkeen.
Kill Bill 1&2
– henkilöhahmot, juoni, musiikki, lavastus, puvustus, koreografia… Quentin rocks!
The Descent
-sanotaanko näin, että jos olisin ollut yksin elokuvissa katsomassa tätä enkä kotona niin varmaan olisin mennyt shokkiin. Ehkä lopusta vähän lässähti mutta keskivaiheen pelottelukohtaukset korvas kaiken!
Arizona baby
– Hillitön romanttinen komedia! Hillitön vauhti ja kamera-ajoja!Ollut suosikki jo vuodesta 1989.
Amélie
-Oli järjettömän hankalaa pysyä hiljaa leffateatterissa kun ois vaan halunnu hihkua kaikelle sille ihanuudelle ja pienille yksityiskohdille!
Leon
-Taas mahtava tarina.