Eräänä joulukuisena tiistai-iltana viattomasti pohdittuja Elämääkin suurempia filosofisia kysymyksiä (kantakuppilamme Pasolinon (eli Pysyvän Pendolinon) savuisessa mutta lämpimässä ilmapiirissä):
– Miksi Luciat ovat AINA blondeja? (huolimatta laulutaidoistaan, jotka toki ovat tyystin toista luokkaa kuin vaikkapa eräiden nimeltä mainitsemattomien ”idolien”)
TUTUM
– Miksi Tui(s)kut sammuvat aina liian aikaisin?
TUTUM
– Miksi Euroihmeen tuotteet eivät kestä (päivänvaloa)?
TUTUM
– Miksi ryhmämme oivalla vasurikitaristilla, SeksuaaliErikalla ei ole edelleenkään kaleidoskooppia? (synkkä lapsuuden trauma; calling Sigmund Freud, pikavalinnassa sopivahkosti)
TUTUM
– Miksi Steven Tylerilla on suuri suu? (siellä voisi keittää vaikkapa kahdeksan hengen pasta-annoksen suuremmitta suruitta)
TUTUM
– Miksi Tina S. käyttää AINA suolaa ja pippuria (Mauno-kissan erityisen ihmettelemisen aihe)
TUTUM
– Miksi lähiöihmisiä pidetään laajan enemmistön piirissä jokseenkin huonompina kuin muita? (vrt. lähiö VERSUS asuinalue/kaupunginosa=nimityskin kertoo surullista tarinaansa perustavanlaatuisesta diskriminaatiosta kyseessä olevaa kansoittumaa kohtaan)– lähiöiden puolustuspuhe: Siellä on kuitenkin (useimmiten) seurakuntakeskus, päiväkoti sekä koulu. Lisäksi rajoittamattomasti aaltopeltiä sekä betonia – maistuis varmaan Sullekin 😀 (ja mahtaa muita vi#%ttaa)Tätä se sitten on kun sorto lävistää kulttuurin kaikki osa-alueet ja muuttuu symbolisesta materiaaliseksi. Ei naurata,ei.
TUTUM
– Miksi Alkon työntekijöillä on varallisuutta riittämiin investoidakseen Abidaksen (huolettoman mustiin, jotta kermanvaaleat kolme raitaa näkyvät riittävän kauas, oletan)NAHKALOAFEREIHIN?!
TUTUM
Krap…..Eih, vaan juhlataudintäyteisenä sunnuntaiaamuna nähtyä – sekä ennen kaikkea kuultua, valitettavasti:
TUTUM
On Toinen Maailmansota. Saksalaiset sukellusveneet hyökkäävät. TUTUM.
Mitä teet?
TUTUM.
BAAS-isti neuvoo: laske syvyyspommeja (pönttöön mieluusti kiitos, on sitten Marja-Leenan kivempi siivota)!
TUTUM.
TUTUM.
Tack und adzzzzööh, sydämeni riutuu kunnes tiemme jälleen kohtaavat, arvoisat (harvat) fanimme – onneksi määrä korvaa laadun! – viimeinen kommentti oli toki silkkaa (piilo)kettuilua