lähde vaan mutta..

Kuinka pitkälle pitäisi kunnioittaa toisen ihmisen mielipiteitä suhteessa ja koska mennään jo tottelemisen puolelle? Voiko sanoa olevansa tossun alla kun joutuu aina sanomaan ystävilleen et joo kiva idea mut oota…

Kuinka pitkälle pitäisi kunnioittaa toisen ihmisen mielipiteitä suhteessa ja koska mennään jo tottelemisen puolelle? Voiko sanoa olevansa tossun alla kun joutuu aina sanomaan ystävilleen et joo kiva idea mut oota ku mä tarkistan mitä toi yks on mieltä. En nyt tarkoita kahville menemistä tai tällaista, mutta esim festarit, risteilyt tms. Eikö se ole jo kontroloimista kun sanoo et juu lähde vain mutta tiedät sit mitä mieltä minä olen asiasta, kun siellähän on niitä vieraita miehiä ja kyllä mä luotan suhun mutku mitä jos sä juot liikaa jne ties vaikka raiskaavat…
ystäväni jo paljasti minulle heidän miettivän josko heidän pitäisi soittaa minun valitulle ensin ennekuin soittavat minulle pyytämään minut johonkin..itse en käytä samanlaista valtaa (ainakaan vielä) koska tiedän että välillä pitää päästä tulettumaan ja luotan kyllä häneen sekä välitän hänestä tämän takia en lähde jos hän alkaa mököttämään..

se vaan pistää surulliseksi