Jos on ollut pahoilla teillä, eikä oikeastaan ole siitä kenellekään edes tilivelvollinen – niin miksi sitä kuitenkin tuntee moraalista krapulaa?
Kertooko se yksinkertaisesti liian tiukasta tavasta elää elämäänsä, että on kyvytön nauttimaan ilman itseinhoa? How would I know….