On muuten sellainen pöpö, että kellistää isommankin ihmisen. Torstai-iltana nousi kunnon kuume, neljänkympin huiteille. Johan tuo pari viikkoa oli pientä lämpöä pitänyt. Päätä särkee, tasapaino heittää ja keuhkoihin sattuu.
Eilen otin parin tunnin päikkärit, palelin vaan peiton alla. Ja kun piti lapsia lähteä hakemaan päiväkodista, ei tarvinnut kuin paita vetää päälle niin alkoi jokainen huokonen pukkaamaan hikeä.
Viime yönä nukuin fleece-kerraston kanssa, joululahjaksi saamani pörrösukat jalassa. Tai noh, lähinnä pyörin, oli niin paha olo ettei nukkuminenkaan onnistunut. Lopulta istuin keskellä yötä keittiön pöydän ääressä, nojasin kyynerpäitä pöytään ja päätä kämmeniin. Söin daim-suklaata haukkaamalla suoraan levystä, ja päälle maitoa suoraan purkista. Pimeässä, silmät kiinni ilman laseja. Jo silmien aukipitäminen sattuu, valoja ei voinut ajatellakaan.
Ja tietysti just sopivasti viikonlopuksi, pitää kuitenkin hoitaa ulkoilut ja laittaa lapsille ruoat.