Niinhän se mun itsehillintä taas nähtiin. Oon nyt pari päivää pystynyt pitämään suhteellisen järkevää ruokavaliota, ja jättänyt ne jokailtaiset mussuttamiset pois. (Vaikkakaan en edelleenkään tiedä, mitä muuta tekemistä voi lasten nukahdettua olla, kuin istua tietokoneen ääressä ja syödä.) Tänään sitten repesi täysin.
Armottomassa koirattomuusvitutuksessani päätin lahjoa itseäni parilla keksillä. Kohta huomasin keittäväni itselleni puolen litran kaakaoannosta.. Ja eiköhän pakkasestakin löytynyt korvapuusteja! Ensimmäisen pullan söin hädissäni heti jäisenä, kolme muuta sentään sulatin (ne oli niin pieniä!). Viimeinen tosin jo alkoi tökkimään, ja heitin sen suosiolla pois. Jotain positiivista.
Oon mä tuon huomannut ennenkin. Se on kaikki tai ei mitään. Myös ruoan suhteen. Kun en ota sitä ensimmäistäkään, niin kaikki sujuu ihan hienosti. Vaan jos erehdyn aloittamaan, niin.. Meillä saattaa olla vaikka kuinka pitkään karkkia kaapissa tai herkkuja pakkasessa, eivätkä ne häiritse mua yhtään. Mutta sitten, kun ne sieltä bongaan ja korkkaan, niin peli on menetetty. Vedän kaikki kerralla, vaikka jo tekisi pahaa.
Muutama viikko sitten ostin kaupasta lakuja, sellaisen pienen pussillisen, olisikohan ollut 130g. Kyljessä luki, että ”97kcal per annos!”. Hienoa, sehän ei ole edes paljon! Joten huitasin naamaani koko pussillisen. Tarkempi perehtyminen paljasti, että se alle sada kilokalorin annos olikin vaan 25g! Siis mitä vittua? Ei se ole mikään annos, pari lakupalaa! Sehän on maistiainen, josta tulee vaan kiukkuiseksi! Annos on aina sen verran, mitä pussissa (tai lautasella tai rasiassa) milloinkin sattuu olemaan. Eikä tosiaankaan mikään 25gramman [I]annos[/I].
Niin siis mikä se mun hoikkuuden salaisuus olikaan?
Oon kuitenkin osittain ylpeä itsestäni, en kopannut Ikean reissulta Daimeja mukaani, ja nyt iltapalallakin tyydyin teehen ja ruisleipään. Vaikka usein menee sitten koko päivä siihen mässäämisen jos sattuu kerran aloittamaan.
Huomenna täytyy taas skarpata. Huomenna en mässäile ja yritän jopa vähän ulkoilla, ainakin sen verran että käyn kaupassa. Huomenna siivoan tän keittiön loppuun. [I]Huomenna[/I] on muutenkin hyvä päivä aina aloittaa tekemään vaikka mitä. Ainakin päiväunet meinaan nukkua, jos muuta en saakaan aikaiseksi.