Lähdettiin heti aamusta kaupungille, koko perhe. Miehellä oli lääkäri klo 10, koiralla klo 11.50 ja tytöllä 14.15.
Noh, miehen sairausloma odotetusti jatkui kuun loppuu, koiralle eläinlääkäri kirjoitti lausunnon kiveksistä, ja nyt vaan odotellaan kennelliiton vastausta. Tytön kanssa oli onneksi turha käynti terveyskeskuksessa, korvatulehdusta ei löytynyt vaan itkuisuus johtuu jostain muusta. Tekee ehkä kolmatta hammasta. Ei noista vauvoista ikinä tiedä.
Ostin miehelle Euromarketista keltaiset Haisuli-kalsarit. Mun mielestä olivat hyvinkin hauskat, mutta mies vaikkuttaa melkoisen epäilevältä. Suostui kuitenkin käyttämään, yllättävää kyllä..
Kotiin tultuamme ruokin prinsessan, ja painuin itse sänkyyn ”levähtämään”. Nukuin melkein kolme tuntia, ja siltikin väsytti edelleen! Ei tuon esikoisen odotus vienyt näin pahasti voimia! Tosin silloin sain nukkua yöt -tai päivät- rauhassa aina työvuorosta riippuen, ja usein töissäki tuli otettua pikku tirsoja asiakkaiden välissä. Joten ei sitä varmaan vaan huomannut samalla lailla..
Neiti oli ihan mahdoton koko illan. Ravasi ympäri kämppää siitä asti kun heräsin päikkäreiltä. Kiljui, höpötti ja konttaili. Ei varmastikaan ollut hetkekään hiljaa ennenkuin nukahti. Vielä iltasatua luettaessakin yritti kovasti touhuilla, mutta sammui kuitenkin samantien kun nostin sänkyyn.
Tytön kummisetä käväisi kahvilla. Ei olla nähty sitten helmikuun, kun maaliskuussa lähti poliisikouluun Tampereelle. Juoruttiin ja syötiin mokkapaloja. Hieman jännitin kuinka neiti suhtautuu ”vieraaseen” mieheen, mutta ilmeisesti pahin vierastus on jo mennyt ohi. Kiipesi samantien kummisetänsä syliin ja TUIJOTTI. Kiipesi vielä hieman lähemmäs saadakseen silmät samalle korkeudelle, ja TUIJOTTI noin viiden sentin päästä vaikka kuinka kauan. Pitää tietysi yrittää painaa mieleen, että mikä tyyppi se oikein onkaan.
Mulla on edelleen vaikka kuinka monta koneellista pyykkiä kylppärin lattialla, odottamassa peseytymistään. Ja muutama koneellinen lattialla kuivausrummun edessä, mutta ne eivät vielä ole kävelleet kaappiin. Huonosti koulutettuja vaatteita. Pitäisi ehkä kirjoittelun sijaan tehdä välillä kotihommiakin. Jospa sitä huomenna sitten…