Välillä kyllä tuntuu siltä, että olisi parempi lukkiutua kokonaan neljän seinän sisälle. Jos ei saada julkisilta paikoilta jotain kuolemantautia, niin sitten meidän reissut tulevat aika helvetin kalliiksi. [URL=http://www.city.fi/yhteisot/blogi/arica/99175/]Edellisestä[/URL] kerrasta odottelen laskua edelleen.
Lähdettiin eilen Korkeasaareen. En ottanut kuin pikkurattaat vauvalle mukaan ja laitoin isot lapset kävelemään. Lipun hinta ei vielä vienyt konkurssiin, ipanat kun pääsivät ilmaiseksi, mutta ruokailut jo hieman kirpaisivat. Ajattelin kuitenkin, että harvoin kun käydään, niin turha pennejä laskea.
Lapset olivat tietysti innoissaan elukoista, ja kävelivätkin uskomattoman reippaasti! Ei kyllä moitteen sijaa, mistä mulle on ilmestynytkin noin hyvätapaisia lapsia?
Lähdettiin kotia kohden vasta kuuden aikaan, joten pieni kiire oli iltapuuroa keittämään, mutta päätin kuitenkin ajaa sievästi. Tarvontiellä ennen kehä I:stä on tietyöpätkä, ja kuuden kympin rajoitus. Hiljensin tietysti kiltisti. Kun tietyörajoitus päättyi, länttäsi edellä ajava tallan tiskiin – jolloin meidän niskaan ropisi reilumman sorttisesti irtokiviä ja -nastoja. Tuloksena kolme isoa reikää tuulilasiin, sekä useampi pintanaarmu.
Soitin sitten mutsille, että mikä paikka se tuossa kylällä on jossa paikkaavat ikkunoita. Ja kesken puhelun mun kännykkä meni pimeäksi. Kotona huomasin, että puhelimesta oli äly kokonaan pois, sammuili itsekseen, näyttö oli joko valkoinen (tai musta) tai sitten siinä näkyi vaan taustakuva muttei ollenkaan kohtia ”valikko”, ”nimet” tai ”siirry”. Puhelut menivät suoraan vastaajaan eivätkä tekstiviestit tulleet perille. Soittamaan pystyin kun näpyttelin numeron, mutta vaikka olisin painanut vihreää luuria vaikka kuinka monta kertaa, ei puhelin soittanut viimeiseen soitettuun numeroon kuten yleensä. Otin useamman kerran akun ja kortin irti, ilman minkäänlaista tehoa.
Lopulta kaivoin vanhan (pippurikaasua saaneen ja haljenneella näytöllä varustetun) puhelimen kaapista ja jätin tuon uudemman levälleen pöydälle. Päätin lähteä heti aamulla Expertille, kännykkä on kuitenkin vähän pakko olla olemassa.
Sain nukuttua yllättävän hyvin, mitä nyt Eka itki joskus ennen puoltayötä, mutta nukahti kuitenkin heti uudestaan. [I]”Äiti, mä näin unta että mun käsi oli karhun suussa!”[/I] Vikakin heräsi tissille vasta seitsemältä! Yön levättyään puhelinkin suostui hetken maanittelun jälkeen toimimaan, täytyy viedä huoltoon sitten jos alkaa enemmän temppuilemaan.
Aamulla soitin sitten paikalliselle tuulilasikorjaajalle vain kuullakseni, etteivät voi paikata tuota koska se on lämmitettävä! Lähin ”häivytyksiä” tekevä liike on Lohjalla, joten seuraavaksi puhelu sinne – ”olen seuraavan kerran tavoitettavissa maanantaina 20.4…”
Vietin siis tänään laatuaikaa autoilemalla Tapiolaan ja maksoin tuulilasin korjauksesta satasen. Eikä mulla tietenkään ollut lasiturvaa. No, nyt on, yhdellä korjauksella kun maksaa vakuutusta yli kaksi vuotta. Ja jos tuulilasi täytyy jossain vaiheessa vaihtaa, niin omavastuun maksaminen on huomattavasti pienempi paha kuin koko ikkunalasku, tuo lämmitettävä kun ei ole halvimmasta päästä.
Huomenna täytyy tehdä pääsiäiseltä jääneitä rästihommia ja leipoa naapurin tilaama juustokakku. Olohuone peittyy isoon vaatevuoreen (onneksi ovat sentään puhtaita!) ja hiekkalaatikko näyttää siirtyneen eteisen lattialle. Mikäköhän siinä on, että lasten pitää mennä aina ensin vesilätäkköön ja sitten hiekalle? Jättäisivät edes toisen väliin!
Pakko vielä lisätä pääsiäistunnelmia – ovat ne kerrassaan söpöjä, äidin pikku pupusia!
[IMG 1189465]