Yleensähän asiat tapahtuu just päinvastoin kuin on päättänyt. Kuten laihdutuskuurien kanssa. Aina, kun aloitan dieetin, alkaa tulemaan kutsuja synttäreille ja grillaamaan ja kahvittelemaan. Kyselyitä tyyliin [I]”lähdetäänkö käymään tuossa kylällä syömässä”[/I] ja [I]”meillä on viikonloppuna juhlat, voisitko leipoa?”[/I] Ja koska tietää, että se on viimeinen herkuttelukerta ennen tarkan ruokavalion noudattamista, tulee ahmittua vielä kaksin verroin enemmän. [/I](Mä aloitan sen laihduttamisen sitten huomenna…)[/I]
Samoin kävi tuon Vikan kanssa. Haaveilin ”salaa” kolmannesta lapsesta. Sitten päätin, että keksityn opiskeluihin ja unohdan vauvat. Ja tulin raskaaksi.
Jotenka, nyt on periaatepäätös. [B]EI SEKSIÄ* VUOTEEN.[/B] Ensimmäiset 7kk ovat sujuneet yllättävän helposti, vaikkakaan eivät täysin kivuttomasti. Joten toiveikkaana suuntaan katseeni kohti maaliskuuta 2009, enköhän sinne asti pysy hengissä. Ja jo on kumma, jos ei tämän päätöksen jälkeen ala tarjokkaita ryntäämään niin ovista kuin ikkunoistakin! Sellaisia, jotka pistävät päätöksen todella koville.
*Tässä yhteydessä seksillä tarkoitan siis toisen ihmisen kanssa tapahtuvaa intiimiä kanssakäymistä. Sitä toista hommaa ei lasketa, sumpsuttamistako se nyt oli?