Toukokuussa aloitettiin [I]operaatio takapiha.[/I] Silloin rakennettiin hiekkalaatikko ja laudoitus, kylvettiin nurtsi ja maalattiin aita kertaalleen. Siitä lähtien takapihan seinustalla on ollut maaliämpäri odottamassa, että joku maalaisi aidan vielä toistamiseen.
Mä oon moneen kertaan suunnitellut, että tuon hoitaisin loppuun. Yhtä monta kertaa oon kuullut -milloin mistäkin suunnasta- että ”älä nyt yksin ala riehumaan, mä tuun sulle kaveriksi…” Eipä ole apua näkynyt.
Tänään sitten tajusin, että pikkuhiljaa pitäisi maalaus hoitaa, se jämä kun ei saisi purkkiin jäätyä. Joten ei muuta kuin Vika päiväunille, ja mamma takapihalle pensseleiden kanssa.
Vauhtiin kun pääsin, maalasin samalla myös housuni, kenkäni, hupparini, pikkarini (tuli pissahätä keskenkaiken!), hiukseni, otsani ja poskeni, käteni kyynerpäitä myöden, pari koivua, pätkän seinää, sekä aidan mitalta nurmikkoa. Huomiselle jäi enää viimeinen osuus aidasta, ehkä kaks metriä. Ja sitten siirtyy maalausoperaatio sisälle, onhan sitäkin jo reilu vuos suunniteltu. Täytyy varmaan käydä hakemassa paria erilaista sävytettyä maalia tuon tylsän valkoisen lisäksi.