Päivähoidon kanssa kärhämöimässä.

Mä oon koko talvikauden joutunut huomauttelemaan lasten ulkovaatetuksesta päiväkotiin. Suunnilleen joka ilta kun ipanat haen, on Tokalla hatun nauhat auki, tai haalarin vetoketju auki niin että on rintakin paljaana. Tai viimeistään kotiin päästyä oon saanut huomata, että jätkällä on selkä ja/tai nilkat paljaana.

Eilen oli hattu kiinni ja haalari kiinni. Hienoa! Ainut vaan, että Tokalla oli [I]kumisaappaat[/I] ja [I]kurarukkaset[/I] vaikka lunta on lapsella polveen asti ja lämpötilakin pakkasen puolella. Tietysti sormet ja varpaat olivat ihan jäässä kunhan kotiin käveltiin.

Aamulla sitten nostin melkoisen elämän asiasta. Sanoin, että jos lapselle kerran on ostettu ulkoiluvaatteet viimeisen päälle, niin on se nyt kumma jos niitä ei käytetä! Luulisi ammattitaitoisen henkilökunnan tajuavan, että 2-vuotiasta ei laiteta kumisaappaissa pihalle pakkasella! Eka on vasta ollut viikon kuumeessa, Vikan lämpö hipoo 40 astetta, ja mulla ei tosiaankaan kestä mielenterveys sitä, jos Tokakin sairastuu vain sen takia, etteivät hoitajat viitsi pukea sitä asianmukaisesti!

Yrittihän tuo hoitaja jotain selittää, että ”tässä on nyt käynyt joku fiba…” Niin varmaan on käynytkin, mutta tuollaista ei saisi sattua! Toinen puolustus oli, että ”kun Toka eilen ulkoilussa itse otti rukkaset pois”. Mitä sitten? Sitä tärkeämpää on, että sillä on vähän enemmän lämpöä sormissa kuin kurarukkaset pystyvät tarjoamaan! Turha tulla vinkumaan mistään käsihygieniasta jos kakarat sairastuvat kun ovat puolialasti ulkona!

Okei, mä myönnän, että sanoin aika napakasti. En huutanut tai kironnut kylläkään, tietenkään kun lapset olivat kuulemassa, mutta ne jotka tuntevat mut, tietävät myöskin että osaan olla melko ärhäkkä. Melkein uskaltaisin väittää, että vähän jopa säästelin paukkuja, ajattelin ärähtää isommin sitten siellä palaverissa, mutta koska Vikalla oli aamulämpö jo 39,5, lähdin päiväkotikokouksen sijasta terveyskeskukseen. (Korvat ja keuhkot olivat puhtaat, palataan asiaan jos kuume jatkuu vielä viikonlopun yli.)

Päivän aikana oli sitten Tokan lokeroon teipattu ”HUOM ULKOVAATETUS” -lappu. Vähäsen haiskahtaa vittuilulta, kyllähän niiden nyt pitäisi ilman lappujakin tajuta koska laitetaan kumisaappaat ja koska talvikengät. Pihalla ollut lastenhoitaja vaan nakkeli niskojaan kun lapset hain, ja Tokakin oli [I]taas[/I] jouduttu laittamaan jäähylle kun oli paininut muiden lasten kanssa. On se sitten kamala. ”Ja sillä on niin kova se uhma!” Sanoinkin, että mä puutun kyllä asiattomaan käytökseen kotona, mutta päivähoidossa se on niiden tehtävä, en mä voi olla lasteni mukana vahtimassa niitä päiväkodissa.

Mulla on karvat melkoisen pystyssä. Tulkitsen kyllä kaikki sanomiset nyt melko tiukkapipoisesti, mutta kun pitää aina vetää mukaan sekin, että ”kun sä oot yksin näiden lasten kanssa…” Ja seuraavassa lauseessa muistetaan lisätä, että ”ei tää mitenkään henkilökohtaista ole, mutta…”

En vaan aina oikein jaksa käsittää. Silloin, kun mä olin päiväkodissa töissä, katsottiin kyllä hyvinkin tarkkaan että lapsilla oli kunnolla päällä. Eikä jokaisesta jäähyllä käyttämisestä itketty illalla vanhemmille, vaikka erityisryhmässä joutui joskus ihan tosissaan vääntämään niiden isojen poikien kanssa. Tuo mun 2-vuotias on kuitenkin vielä helppo, normaali lapsi, vaikka helvetin itsepäinen uhmassaan onkin. Kunhan kokeilee, tekeehän se sitä kotonakin.

Jospa sitä huomenna saisi uuden KELTO -ajan varattua. Pääsee kunnolla tuulettamaan kaikki turhaumat pihalle kun lapset eivät ole kuulemassa.

EDIT. Ai niin, Eka sai tänään ne toivomansa [I]vaaleanpunaiset[/I] sukset. 120€ koko paketti. Mä kuulema hemmottelen tytön pilalle, mutta kun se tahtoi! Ja [I]mikään[/I] ei latista liikuntainnostusta yhtä tehokkaasti kuin huonot välineet.