Pyörähdettiin lasten kanssa kirkonkylällä juhannustapahtumassa. Ensin ajattelin, että mennään pyörällä, kun ei tuosta polkaise kuin reilun puol tuntia, kymmenisen kilsaa eikä isoja mäkiä. Mutta kun sitten saatiin auto sopivasti lainaan, niin hurautettiin paikalle sillä. Ja hyvä niin, menomatkalla alkoi ripsimään vettä, ja kahdeksalta sitä tuli jo ihan kaatamalla kun lähdettiin kotia kohden.
Varalta otin vaunutkin mukaan, mutta eipä niitä tarvittu kuin tavaroiden kuljettamiseen. Pikkumies oli valjaissa, käveli uskomattoman reippaasti alueen moneen kertaan ympäri! Neiti pysyy hallinnassa jo ihan puhumallakin, vaikka muutaman kerran saikin huomauttaa mukana kulkemista kun tahtoi jäädä ihailemaan kaikkea mahdollista..
Oon käynyt tuolla kemuissa viimeksi joskus, öh, kymmenen vuotta sitten? Sen jälkeen juhannukset on tullut vietettyä vähän missä sattuu. Ensin vähemmän selvinpäin, sitten useampana vuonna töiden merkeissä tai muuten vaan kuskina (josta neljän vuoden takainen oli kyllä huippu!), ja viimeiset kolme vuotta sitten lasten kanssa. Tai oikeastaan, kolme vuotta sitten olin samassa tilanteessa kuin nytkin lasketun ajan pukatessa päälle, mutta lapsesta johtuen raittiina kuitenkin.
Samaltahan tuo näytti kuin aiemminkin, jengi oli jo alkuillasta kovasti päissään. Ja järkyttävästi vielä monella oli pieniä lapsia mukana! Eräskin tuttu viikonloppuisä oli poikansa kanssa tullut paikalle, eväänä reilusti olutta. Jotenkin mä en vaan voi käsittää. Silloin, kun mun lapset on tarpeeksi vanhoja lähteäkseen isin luokse, niin isillä on syytä pysyä korkki kiinni tai tapaamiset loppuu siihen. Mikä helvetin pakko on ryypätä [I]just[/I] silloin, kun lapset on paikalla?
Ranta-alueelle oli pystytetty lakukojuja, karvakäsien krääsäkatoksia, jäätelökioski, onginta-, pallonheitto- ja narunvetopisteitä, sekä tietysti se olutteltta. Ja pomppulinnoja! Lapset halusi pomppimaan vaikka hinta äitiä hirvittikin, 3euroa per lapsi, aikaa max 20min. Eli maksoin KUUSI EUROA siitä, että ipanat pääsi hetkeksi hypähtelemään. Parin vuoden kuluttua tuollaiseen riemuun menee jo kymppi, plus infaatio, eli varmaan lähemmäs viistoista euroa. Ei olisi kyllä markka-aikaan onnistunut! (hyi, kuulostanpas keski-ikäiseltä.) Itsellänikin teki kyllä mieli käydä testaamassa pomppimista, mutta lähinnä siksi, että se olisi voinut käynnistää synnytyksen.. Yleisöä oli kuitenkin hieman liikaa, joten tyydyin vain katselemaan vierestä. Ehkä naapuri suostuisi lainaamaan trampoliiniaan?
Iltapalaksi syötiin kaasugrillimakkaraa. Hinta per makkara oli samaa luokkaa kuin kaupassa saa maksaa koko paketista. (Tämä on kyllä puhdas mutu, en edes muista koska olisin ostanut makkaraa!) Ja sitäpaitsi se oli kylmää sisältä. Jäi syömättä. Tiedä sitten, alkaako sitä tulemaan vanhaksi, vai onko tuo meininki oikeasti muuttunut yhä enemmän rahastuksen suuntaan? Tai ehkä sitä vaan kiinnittää enemmän huomiota tuollaisiin asioihin nyt, kun olisi kuitenkin mukava joskus lastenkin kanssa jotain touhuta muuallakin kuin omalla hiekkalaatikolla.
Vesisateesta huolimatta ipanat tykkäsi, junioria ei meinannut saada pois näytillä olevasta paloautosta. Tosin olisihan tuota äitikin voinut viettää brankkareiden seurassa enemmänkin aikaa, ainakaan sillä päälliköllä ei ollut sormusta.. Nyt ollaan oltu jo lähes tunti kotona, lapset nukkuu ja itsekin saa hengähtää hetken. Enää puuttuu se heila, täytynee virittää ansalanka tuohon pihatielle ja mennä kuistille passiin, josko joku epäonninen kulkisi ohi.