[I]Savun hälvettyä tarkastamme virheet kytkennöissä – ja aloitamme laatoittamisen.[/I]
Pistorasioita ei ole ikinä tarpeeksi. Tai ainakaan oikeissa paikoissa.
Sain broidilta käytetyn pakastimen, meillä kun on pakkanen aina täynnä. Löysin sille täydellisen paikan vaatehuoneesta, vaatetangon alapuolelta. Ainoa ongelma oli siinä, ettei koko vaatehuoneessa ollut ainoakaan pistorasiaa.
Sovin sähkötukihenkilöni kanssa, että tulee vetämään pakastimelle oman töpselin. Tein hienon suunnitelman siitä, kuinka olohuoneen pistorasiasta ottaa johdon seinän läpi siivouskomeroon, ja sieltä sitten toisen seinän läpi vaatehuoneeseen. Ainoa ongelma syntyi siitä, että tämä kyseinen rasia-asentaja veti sunnuntaina säästöpakkauksen herne-maissi-paprikaa sieraimeensa, ja ilmoitti eilen ettei ole tulossa.
Ja mitä tekee selviytyjämammamme? Lähtee tietysti Rautiaan ostamaan johtoa ja pinta-asennettavaa pistorasiaa!
Rautakaupassa naismyyjä katsoi mua hieman hitaasti, kun varmistin, että ”onhan se tuollaista johtoa, jolla voin asentaa uuden rasian?” Kehtasi vielä sanoa, että ”mä kyllä suosittelisin ihan tuollaista jatkojohtoa…” Voi helvetti, pientä sukupuolisyrjintää! Mullahan oli hyvät lähtökohdat, oon kertaalleen jopa nähnyt kuinka se homma tehdään! Miesmyyjä sentään oli asiallinen, kysyi miten aion tehdä, ja kun selitin, että poraan rasian takaseinästä seinän toiselle puolelle, niin totesi että johtovalinta on aivan oikea.
Lisäksi mulla oli ajatuksena ostaa kunnolliset monitoimipihdit. Ne parin euron rimpulat eivät tuntuneet käteen hyvältä, ja kunnolliset maksoivat 15-kertaisesti halvempiin verrattuna. Ja koska budjetti on autokauppojen jäljiltä hieman tiukilla, päädyin ostamaan puukon. Saahan sitä silläkin johdot kuorittua, ja sivuleikkurit mulla oli ennestäänkin.
Parasta asiassa on tietysti se, että mä tosiaan olin kerran nähnyt, kuinka uusi pistorasia tehdään! Tosin omakohtaista kokemusta ei ollut, vaan kun sulakkeen napsautti pois, niin eihän siitä nyt isoa vahinkoa voinut syntyä. Lopputulos – uusi [I]toimiva[/I] pistorasia vaatehuoneessa, vain tuntia sen jälkeen kun rautakaupasta kotiuduin! Enkä puukottanutkaan itseäni kuin kerran, ja silloinkin ihan pienesti vaan. Ei paskempi saavutus ensikertalaiselta, väittäisin.
Puoli kahdelta soittivat päiväkodista – Toka oksensi oikein kunnolla ja piti hakea pois hoidosta. Sovittiin mummon kanssa, että hakee Ekan sitten illalla jotta Toka saa lepäillä rauhassa, vaan päiväkodilla selvisi, että tytölläkin on paha olo. Joten otin molemmat kerralla kotiin.
Kolmelta Eka sitten laatoitti koko lastenhuoneen sohvan, onneksi olin kerännyt kaikki matot pois lattioilta. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että kertarykäyksellä selvittiin, molemmat söivät hyvällä halulla vähän iltapalaa ja nukkuvat jo. Huomenna joka tapauksessa kotipäivä, ja mikäli kaikki sujuu hienosti niin sitten illalla käyn ajelemassa kuorma-autolla.. Ihan vaan näin ennakkovaroituksena kaikille lohjalaisille, kannattaa pysytellä sisätiloissa.