Saatiinpas pitkästä aikaa nukkua kunnolla, neiti herätti vasta puoli yhdeksältä.
Mies tuli aamuyöstä kotiin, joten yritettiin olla aamu hiljaa jotta toinen saisi nukkua. Syötiin puuro, käytiin suihkussa ja lähdettiin koiran kanssa kävelemään. Heitettiin reilun parin tunnin lenkki, askeleitakin kertyi lähemmäs 10tuhatta!
Vasta puolenpäivän jälkeen tultiin kotiin, annoin neidille ruoan ja laitoin vaunuihin nukkumaan. Herätteli miehen varovasti ja jäin itse köllimään sänkyyn.. Anoppikin soitti, oli tulossa hakemaan tyttöä pyöräilemään. Mieskin nauroi, että ”sitähän pitää kehua kuin koiraa aina kun tekee oikein”. Vastaus kysymykseen oli nimittäin, ”tosi hyvä kun soitit ettei tullut turhaa reissua, prinsessa meni just nukkumaan. Katsotaan sitten kun se herää päikkäreiltä..”
Tytön herättyä soitettiin mummu hakemaan, ja miehellä keikkakuume paheni jatkuvasti. Kun lapsi lähti pyöräilemään, sain sopivan raon siivota koko kämpän. Ja hetken ehdin huilaamaankin! Mies kulki edestakaisin ympäri taloa, kävi vähänväliä tupakalla ja katsoi kelloa. Bussipysäkillekin lähti vartin etuajassa kun ei kestänyt enää olla vaan kotona..
Prinsessa kotiutui vasta viiden jälkeen, sopivasti iltaruoalle. Syötiin, ja lähdettiin taas vaunuttelemaan. Tällä kertaa Valtsuun etsimään ”punaisen lapun lihoja” ja keräämään puuttuvat askeleet.
Kotona tein tytölle puuron, mutta syöminen tahtoi mennä ihan leikkimiseksi. Lautanen kuitenkin tyhjeni ja lapsella tuli maha täyteen. Neiti nukahti yhdeksältä, ja musta tuntui ihan kummalliselta kun olin saanut pakolliset hommat tehtyä jo päivällä ja illalla ehdin jopa katsomaan telkkaria! Noh, yhdet pyykit sentään ripustin ulos -kahden edellisen tänään pestyn koneellisen seuraksi- ja tiskikoneen laitoin päälle.
Prinsessan tempaukset jatkuvat -oppi kiipeämään meidän sängylle! Tähän asti sänky on ollut koiran turvapaikka mihin lapsi ei pääse, vaan eipä ole näköjään enää. Täytyy vaan entistä tarkemmin vahtia tilannetta, sekä koiran nukkumarauhan että lapsen putoamisvaaran vuoksi.
Sain tänään kuulla myös vauvauutisia; kaveri oli synnyttänyt tytön. Heillä on ennestään neljä tyttöä, joista nuorin on viikoa nuorempi kuin tuo meidän neiti, ja nyt siis tuli viides. Ehkäpä meilläkin joskus on useampi lapsi, mutta ajattelin kuitenkin tehdä vaan yhden kerrallaan.
Huomenna en varmaan saa mitään aikaiseksi, pakollista lenkkeilyä lukuun ottamatta. Mies ei kotiudu ennen sunnuntaita, joten joudun päiväunet ottamaan silloin kun neitikin nukkuu. Onneksi tänään tuli siivottua, eikä viikonlopulle ole pakollista ruoanlaittoa. Tytölle on ruokaa pakkasessa, ja itsellenikin voin sieltä jotain terveellistä kehittää. Töihinkään ei enää tässä kuussa tarvitse lähteä, joten voin käyttää viikonlopun lapsen hoivaamiseen ja oman univelan pienentämiseen.
EDIT. Niin, ja se lenkeiltä kertynyt kokonaisaskelmäärä oli tavoitteen mukainen, 13.909!