Palatkaamme otsikkoon myöhemmin…
Juniori on keksinyt itselleen harrastuksia. Sai eilen ensimmäisen hampaansa ikenestä läpi, ja nyt aina tilaisuuden tullen narskauttaa sen tissiin kiinni. Ja veeeeeeenyttäääääääää. Tosi kiva, imetyksen ihanuus!
Nännien järsimiseltä ehtiessään poju konttailee pitkin kämppää, sekä nousee istumaan. Ja kyllä, ikää on viisi kuukautta ja viikko päälle. Istumassa ei tosin kauaa pysy, vaan kaatuu pääsääntöisesti selälleen ja kolauttaa takaraivonsa. Muistaa opetuksen ehkä minuutin, ja sitten uudelleen..
Tuo sinisen kirjava otsikon aihe on luonnollisestikin mun vasen pikkusormeni. Sain tänään kanihäkin kehikon lähestulkoon valmiiksi, verkko enää puuttuu, mutta onnistuin myös huitaisemaan ERITTÄIN lahjakkaasti vasaralla sormeeni. Kirjaimellisesti olan takaa. Veri tirskahti, ja nyt sormi on normaaliolotilaan verrattuna noin puolitoistakertainen. Tykyttää mukavasti pulssin tahdissa, suosittelen.
Sen lisäksi tänään oli taas yksi niistä illoista jolloin joku muu olisi kyllä saanut hoitaa lasten nukuttamisen. Vaan nyt talo onneksi hiljainen (tai siis, ehdin mä jo katsoa levyltä tämän päivän jakson Tuhkimotarinasta ja käydä suihkussakin) ja tämä mamma suuntaa tukka märkänä sänkyyn.