Pöydällä hujan hajan karttoja, muutama matkaopas, luottokortti sekä avattu pullo pinot noiria. Netissä auki Booking.com.
Matkustamisessa – ja varsinkin ruuan perässä matkustamisessa – reissu alkaa jo matkan suunnittelusta. Kun lennot ja autonvuokra on hoidettu, on aika avata Google Maps ja alkaa toden teolla suunnittelemaan reissua.
Maaliskuun lopusta, kun rouvalla on pieni hengähdystauko töiden keskellä ja uuden romaanini pitäisi kaiken järjen mukaan alkaa olla siinä kunnossa, että voin toimittaa sen kustannustoimittajalleni haukuttavaksi, löytyi yllättäen kymmenen päivän rakonen. Ei mennyt varmaan viittäkään minuuttia kun liput Nizzaan oli varattu ja auto vuokrattu.
Edellistä romaaniani, Gourmetia, kirjoittaessani matkustelimme ristiin rastiin Etelä-Eurooppaa huippuravintoloiden ja hyvän ruuan perässä. Suurimman vaikutuksen teki Pohjois-Italia, joka kiilasi listallani Kaakkois-Ranskan ohitse maailman parhaaksi ruoka-alueeksi. Nyt on aika antaa Provencelle uusi mahdollisuus vallata takaisin se paikka gastronomisessa nokkimisjärjestyksessä, joka ainakin ranskalaisten mielestä sille kuuluu.
Etsinnässä on nyt Ranskan paras bouillabaisse (jonka oletan löytyvän Marseillesta), oliiviöljy ja parsa. Camarguen kolmi- ja nelivuotiaat härät teurastetaan vasta myöhemmin, joten ne jäävät toiseen reissuun. Viinejä ja anisettejakaan ei unohdeta, Ranskassa kun saa ajaa kännissä.
Maailmanympärireissulle saamistani neuvoista rohkaistuna pyydänkin hyviä vinkkejä (baarit, ravintolat) Arlesin ja Nizzan väliseltä alueelta.