2010-luvun Suomi on oikeastaan aika mukava paikka asua. Ihmiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä, asiat toimivat – hanat ovat Orasta ja lukot Abloyta – ja poliittinen johto tekee yleensä melko järkeviä päätöksiä. Verojenkaan maksaminen ei juurikaan vituta, vaikka en julkisista palveluista paljoa muita käytä kuin jalkakäytäviä.
Oikeastaan ainoa asia jonka ensimmäisenä muuttaisin, on täysin idioottimainen alkoholilainsäädäntö. Näin pääsiäisen aikoihin se oikein korostuu, kun kieli vyön alla jouduin laukkaamaan pitkäripaista kohden torstai-iltana varttia vaille kahdeksan. Oma vika, jos jättää pääsiäsibrenkkujen hankinnan viime tippaan, voisi joku sanoa. Olen eri mieltä.
Voisiko joku selittää minulle, minkä ihmeen takia en saa lain mukaan ostaa pulloa punaviiniä sunnuntaina, jos pääsiäislounaalle varaamastani shirazista paljastuu korkkivika? Entä miksi en saa ostaa samppanjapulloa puoli yhdeksältä illalla, jos haluan juhlistaa yllättävää ilouutista? Toisinaan vaan tekee mieli viskiä aamutuimaan. Miksi minun pitäisi suunnitella se etukäteen? Kenelle se on muka ongelma, jos haluan ottaa aamuauringon terassillani vastaan lasillinen Laphroaigia kädessäni?
Luojan kiitos tässä maassa on vielä ymmärtäväisiä ravintoloitsijoita, joilta voi lainata tiukan paikan tullen tiskin alta lekan tai kaksi. Kyllä, se on pikkusen laitonta. Mutta niin pitäisi olla typeryydenkin.
Perkele.