No niin, jälleen kerran pienen moraalisen morkkiksen saattelemana hiivin tänne cityn blogiin avautumaan viime viikonlopun jutuista ja muusta.
Eli viikonloppu Kimin (ah, niin ihana) merenrantamökil Kotkassa. Puitteet oli aivan mahtavat; hieno mökki saunoineen, huippuhyvää seuraa (Satu, Saija, Sari ja Eero, Kimi ja Kaide ja sit joku Altti), sauna ja meri…sekä runsaasti kostuketta ja murua rinnan alle. Siinä sitten saunottiin, talviturkki jäi mereen pienessä nousuhumalassa, syötiin vaiks mitä hyvää ja dokattiin. En ymmärrä miten mä oon pystyny vetään melkein 3 l viiniä..noh, seurauksena siis muistinmenetys ja moraalinen krapula.
Olin sitten kai roikkunu koko illan Kimin kannoilla ja puhunu kovaan ääneen mun 5 kk jatkuneesta puutostilasta ja jne.. Oon myös avautunu siitä, että olen kiinnostunut Kimistä mutta siihen ei kosketa ku kuormasta ei syödä. Ja elämä on lyhyt…jep jep.. Mut siis säälittävääääää…miks mä oon roikkunu siinä…vittu…
Mut oli kyl ihanaa nukkua sen kanssa samalla patjalla ja kietoa käsi sen ympärille. Enkä mä tajua miks se tuoksu niin ihanalle vaikka se polttaa ku korsteeni ja joi ku sieni. Eihän se tietenkään mua ”noteerannu” mitenkään vaikka kylki kyljes oltiin…no, ehkä hyvä niin. Mutta nyt mun täytyy unohtaa koko mies. Ei muu auta. Kuormasta ei syödä eikä se oo ees kiinnostunu musta.
Nog om det här nu. Toinen dilemma on tää vitun puutostila…Ihan ku joku sylkis koko ajan päin naamaa ja nauttis tästä ku mikään tai kukaan ei ole musta kiinnostunu millään lailla. Siis oikeesti taas: mitä vittua mun elämälle on tapahtunu? Ei vittu oo reiluu…Mul on aina ollu sutinaa, jossain muodossa ja pisin aika ilman seksiä oli tosiaan se 4 kk…nyt siis 5 kk häämöttää. Kuka on mut hyljänny? Oon kyl yrittäny parhaani, nyt on deitti-ilmotus 24:ssa, mukavilta miehiltä pyydän nrot ja laitan viestiä…mutta ei vittu, kukaan ei kiinnostu musta…vittujen kevät, kirjaimellisesti.
Ja nyt ku ehkä olis pieni chanssi saada sitä munaa ni vittu tottakai mul on sillo menkat… Mitä tälle voi tehä? Mä yritän päästä ihan kybäl tästä tunnelamasta ja oonki mielestäni päässy alkuun mut kukaan ei auta mua kunnolla käyntiin. saatanananana…
Loppu tällä erää…jatkuu kesäblogi nro 2:ssa. *Next!*