Mikä ihme kaikkia vaivaa…? Kaikki on niin outoja…
Pitkästä aikaa minulla on sellainen olo että olen aivan oma itseni, mitään salailematta ja murehtimatta… Antaa tulla vaan, olen valmis. Ystäväni ovat oudon salamyhkäisiä, sulkeutuneita ja murheellisia…
Minä olen avoin ja iloinen. Pistän parastani mutta jopa oma rakas poikaystäväni on hiljainen ja muutenkin omituinen.
Olo on epätodellinen ja itselläni menee lujaa, taidan olla tulossa kipeäksi. Ehkä eilisellä maailmanparannus yrityksellä lonkero tuopin ääressä on jotain tekemistä utuisen olotilani kanssa.
Olen niin avoin, että olen puhunut paljon asioista joita välillä häpeän jopa ajatella. =)
Eilen olisin ollut valmis moniin asioihin, tekoihin joiden seuraukset olisivat olleet monella tavalla peruuttamattomat. Tämä kaikki kuitenkin ihan positiivisessa mielessä…
-Aikansa kutakin-
ciao! -s-