Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on hoiva.

Pariutumisarvo määritellään lapsuudenkodissa  8

Isien tytöistä on puhuttu kauan. Isän ihailema tyttö pärjää koulussa, töissä ja elämässä.

Tutkimusten mukaan isät vaikuttavat lasten hyvinvointiin ratkaisevasti. Isien panostus näkyy lasten terveydessä, koulumenestyksessä ja jopa murrosiän alkamisessa. Ilman isää kasvaneilla lapsilla voi olla elämässä suuria haasteita.

Nyt Åbo Akademin tutkimus vahvistaa lapsuudessa saadun huolenpidon vaikuttavan myös ihmisen kokemaan arvoon parisuhdemarkkinoilla. Mitä enemmän lapsi on saanut vanhemmiltaan hoivaa ja huolenpitoa, sitä lujemmin hän uskoo suosioonsa parisuhdemarkkinoilla.

Jan Antfolkin ja Anita Sjölundin psykologian tutkimuksessa huomattiin, että myös äideillä on suuri vaikutus lasten myöhempään statukseen parisuhdemarkkinoilla. Äidin vaikutus saattaa olla jopa isän vaikutusta suurempi.

Tutkimukseen osallistui 1 244 aikuista. Osallistujien saamaa huolenpitoa verrattiin heidän kokemiinsa pariutumismahdollisuuksiin. Lapsuudenperheen kokemuksilla ja käsityksellä omasta asemasta parisuhdemarkkinoilla on vahva yhteys.

Ihmisen luottamus omaan arvoon ja haluttavuuteen vaikuttaa hänen käytökseensä. Hyvä itseluottamus ja usko asioiden lutviutumiseen saa mahdollisesti myös muut uskomaan ihmisen ”arvoon”.

Useimmissa kulttuureissa vanhemmat ovat jossain vaiheessa yrittäneet sotkeutua lastensa pariutumiseen. Länsimaisessa kulttuurissa jälkikasvun seurustelusuhteiden tai avioliittojen järjestämistä ei nykyään pidetä täysijärkisenä.

Jokainen vanhempi voi kuitenkin edesauttaa jälkikasvunsa asemaa parisuhdemarkkinoilla yksinkertaisesti huolehtimalla omasta lapsestaan kunnolla.


Lepo – saako sitä ikinä riittävästi?

Länsimainen elämäntapa on joidenkin mielestä liian leppoisaa keholle ja turhan kuormittavaa päälle. Vaelteleva hermostunut mieli, kiihkeä kaupunkirytmi, vaativa työelämä ja jatkuvat ärsykkeet verottavat tutkimusten mukaan ainakin yöunta. Toisaalta lepo on muutakin kuin nukkumista. Saako nykyihminen riittävästi lepoa?

Durhamin yliopiston johtama suuri Hubbub-yhteistutkimus selvittää ihmisten lepäämistä. Paljonko lepoa tarvitaan? Miten ihmiset lepäävät? Ketkä lepäävät eniten?

Yli 18 000 ihmistä 134 eri maasta on vastannut lepotestiin. Tutkijat ovat iloisesti yllättyneitä ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu.

68 prosenttia vastanneista arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän lepoa. Kolmannes tunsi tarvitsevansa lepäilyä keskivertoihmistä enemmän ja vain kymmenen prosenttia arveli pärjäävänsä tavanomaista vähemmällä levolla.

Vähiten lepoaikaa päivässä on hyvin ansaitsevilla ja nuorilla kotitalouksilla. Myös muiden hoidosta vastaavat ja vuorotyössä käyvät kertoivat ehtivänsä lepäämään muita vähemmän.

”Kuinka paljon lepäsit eilen?” -kysymyksellä haluttiin selvittää konkreettista lepoaikaa. Kyselyyn vastanneet olivat levänneet keskimäärin kolme tuntia ja kuusi minuuttia. Tätä vähemmän lööbailleet, tai mielestään tavallista enemmän lepoa tarvitsevat olivat muita tyytymättömämpiä elämäänsä.

Riittävästi levänneet tunsivat hyvinvointinsa kaksi kertaa paremmaksi kuin liian vähän lepoa saaneet. Tutkijat huomasivat, että oma subjektiivinen arvio riittävästä levosta on vähintään yhtä tärkeä mittari koetun hyvinvoinnin kannalta kuin jonkun ulkopuolisen asiantuntijan, kuten lääkärin, määräämä sopiva lepoaika.

Kaikista korkeimmat pisteet hyvinvointimittarissa saivat viidestä kuuteen tuntia lepäilleet vastaajat. Tätä enemmän lepäävillä alkoivat hyvinvointipisteet jo laskea. Elämässä täytyy siis olla jotain mielenkiintoista tekemistä, jotta voisi hyvin.

Lapsiperheessä usean tunnin lepo päivässä kullekin vanhemmalle tuntuu utopialta. Joissakin lapsettomissakin parisuhteissa voi myös olla vaikeaa saada tuntikausia omaa aikaa päivässä ilman, että toinen loukkaantuu. Saatko riittävästi lepoaikaa päivässä?

10 parasta lepomuotoa vastaajien mukaan:

1. Lukeminen. 58 prosenttia vastaajista piti lukemista kaikkein antoisimpana lepona. Hyvinvointitestin arviointiskaalalla kysyttiin, milloin tuntee oikein elävänsä ja eniten menestyvät/ kukoistavat ihmiset pitivät lukemisesta.

2. Luonto. Erityisesti naiset nauttivat luonnonmukaisessa ympäristössä oleskelusta.

3. Itsekseen oleminen. Erityisesti naiset ja alle 30-vuotiaat nauttivat yksinolosta. Tutkijoiden hämmästykseksi suurin osa lepoa tuovista asioista liittyy yksinoloon. Myös ekstrovertit kokevat oman seuran rentouttavaksi, vaikka yleensä ajatellaan heidän viihtyvän isossa porukassa esimerkiksi ravintolassa.

4. Musiikin kuuntelu. Nuoret ja miehet valitsivat muita useammin musiikin hyväksi lepotavaksi.

5. Se ettei tee mitään erityistä oli varsin suosittua kaikissa vastausryhmissä, paitsi 31-45 -vuotiaiden ryhmässä. Kaikille ihmisille ”ei minkään tekeminen” ei sovi ja noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki stressiä ja syyllisyyttä tällaisesta lepäilystä.

6. Kävely. Jotkut kokevat hieman aktiivisemman toiminnan levoksi. Kahdeksan prosenttia vastaajista lepäsi juoksulenkillä ja yhteensä 16 prosenttia ihmisistä mainitsi jonkin liikuntaharrastuksen rentouttavaksi.

7. Kylpeminen ja suihkussa käynti oli suosittua nuorempien vastaajien keskuudessa. Melkein tuplamäärä 18-30 -vuotiaita nautiskeli vedessä yli 60-vuotiaisiin verrattuna.

8. Unelmointi, haaveilu ja ajatusten harhailu oli monien vastaajien mielestä myös hyvää lepoa.

9. TV:n katselua lepona pitivät eniten nuoret ja naiset. Tutkijoiden mielestä varsin mielenkiintoista on, että lukeminen on kaikissa ikäryhmissä suositumpaa lepoa kuin telkkarin katsominen.

10. Meditointi ja mindfulness. Nämä mietiskelyn muodot mainittiin vastauksissa melko usein. Keskittynyt oleminen ja ajattelun suuntaaminen ovat mielekästä lepoa osalle vastaajista.


Pilaavatko vanhemmat rakkauselämän?  9

Isä ja äiti kannattaa valita tarkkaan. Lapsuuden ihmissuhteet saattavat ratkaista myöhemmän rakkauselämän onnellisuuden.

Minda Orinan johtamassa psykologian tutkimuksessa havaittiin varhaisten kokemusten vaikuttavan parikymppisten romanttisiin suhteisiin.

Orinan ryhmä tutki 78:aa 20-21 -vuotiasta nuorta aikuista heidän parisuhteissaan. Nuoria oli seurattu syntymästä saakka. Tenavaiässä huonompaa hoivaa ja tukea saaneet olivat myöhemmissä parisuhteissaan suhteen heikko lenkki. Tavallista huonompia parisuhdetaitoja ennusti myös teini-iässä havaittu heikko kyky ratkaista konflikteja parhaan ystävän kanssa.

Varhaiset vuorovaikutuksen ja kiintymyksen ongelmat heijastuvat parisuhteeseen. Jos ei ole saanut turvallista ja rakentavaa kasvatusta lapsuudenkodissa, ei todennäköisesti pysty muodostamaan läheistä ja luottavaista suhdetta omaan kumppaniin aikuisena.

Vähäinen sitoutuminen kumppaniin aiheuttaa ristiriitoja parisuhteessa ja tutkijoiden mukaan tällaisissa suhteissa esiintyy myös tavallista enemmän kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä.

Omien vanhempien (tai huoltajien) kanssa opitut keinot ratkaista konflikteja, toipua vastoinkäymisistä ja säädellä omia tunteita helpottavat myöhempää rakkauselämää. Hyvää hoivaa saaneet pystyvät aikuisena muita todennäköisemmin läheiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.

Psychological Science, July 2011 & December 2011.


Paska mutsi  5

Kirjoitin pyynnöstä uusimpaan Cityyn jutun äiti-inhosta http://www.city.fi/artikkeli/Inhoan+%E4iti%E4ni/4172/. Joskus suhde omaan äitiin on monimutkainen. Vaikeat tunteet lapsuuden tärkeisiin henkilöihin voivat johtua siitä, ettei kaikki mennyt ihan putkeen.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut, että ihmisen persoonallisuus syntyy läheisessä varhaissuhteessa (yleensä) äitiin.

Ensin tulee vauvakuume tai vahinko. Jotkut uskovat sisäsyntyiseen biologiseen lisääntymisviettiin (on muillakin nisäkkäillä). Vietti ei selvästikään ole kaikilla yhtä voimakas (ruokahalu ja seksuaalivietti vaihtelevat myös yksilöstä toiseen). Vauvan pään haistelu lisää naisilla lisääntymiseen kannustavaa hormonitoimintaa.

Äidinrakkaus muistuttaa rakastumista: aivokuvat näyttävät samalta ja oksitosiini- ja dopamiiniarvot nousevat. (Ei ihme että monet miehet ovat mustasukkaisia omille lapsilleen.) Imetys vapauttaa aivoissa oksitosiinia, prolaktiinia ja dopamiinia. Tämä saa äidin kaiken huomion kääntymään vauvaan. Jostakin syystä joillakin naisilla menee jotakin vikaan, eivätkä he raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan aikana kiinny kunnolla lapseensa. Heitä itseään ei ehkä ole hoidettu pienenä hyvin.

Hyvä hoiva, rakkaus ja turva tekee vauvasta älykkäämmän, terveemmän ja stressinkestävämmän. Nämä ominaisuudet pysyvät läpi elämän ja vaikuttavat myös seuraavaan polveen.

Vähemmän hoivatut yksilöt stressaantuvat herkästi, saattavat olla hyperaktiivisia, tarkkaamattomia, sairaita ja pelokkaita aikuisia. (Tämä näkyy myös aivokuvauksissa.)

Jos äitisuhde on ollut huono, voi sitä yrittää vielä aikuisena parantaa. Psykiatri Ben Furmanin sanoin "koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Joskus laastari ei auta omiin vanhempiin. Ei kannata hakata päätä seinään, vaan muodostaa hyviä ihmissuhteita muiden ihmisten kanssa. Rakkaus parantaa. Hyvä parisuhde voi nykypsykologian mukaan korjata lapsuudessa syntyneitä traumoja ja jopa puutteita psyyken kehityksessä.

Louann Brizendine: The Female Brain.