Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on huumori.

Epävarmat miehet tekevät pilaa naisista ja homoista  2

Tuore Yhdysvaltalaistutkimus paljasti syyn seksistisen huumorin viljelylle: maskuliinisuudestaan epävarmat miehet yrittävät tehdä pesäeroa feminiinisiin piirteisiin. Angloamerikkalainen lehdistö kommentoi tulosta yllättäväksi.

En usko, että Suomessa kukaan tästä yllättyy. Kaikki tuntemani miehet ja naiset pitävät näitä miehisyydestään meteliä pitäviä uhoajia ja naisista ja homoista halventavia vitsejä vääntäviä miehiä lähinnä säälittävinä. On ihan selvää, ettei luontevasti miehekkään miehen tarvitse yrittää vakuutella muita maskuliinisuudestaan. Miehekäs mies voi toki olla myös homo.

Western Carolinan yliopiston psykologian tutkijat testasivat asiaa kuitenkin heteromiehillä. Miesten persoonallisuus, asenteet ja huumorin tyyli selvitettiin kahdella kyselyllä. Mitä epävarmempi mies oli omasta maskuliinisuudestaan, sitä enemmän hän piti seksistisen huumorin viljelyä ja homoille nauramista hyvänä juttuna.

Hyvää huumoria on uhanalaisen miehuuden omaavan miehen mukaan mm. naisten käskeminen takaisin keittiöön, tai topakan naisen kyseenlaistaminen vihjailemalla hänelle, että nyt on varmaan se aika kuukaudesta.

Tutkijat epäilivät työpaikoilla melko yleisen naisten häirinnän johtuvan juuri siitä, että jotkut miehet kokevat naisten menestymisen työelämässä uhkaavan omaa asemaansa. Joidenkin miesten on hankala hyväksyä esimerkiksi nainen pomona.

Työpaikoilla ja yhteiskunnassa muutenkin tulisi auttaa maskuliinisuustraumasta kärsiviä miehiä. Naisten ja homojen ihmisoikeuksia ei voi oikein perua, joten mikä avuksi epävarmojen miesten itsetunnon pönkittämiseksi? Naisilla ja homoilla on oikeus elää rauhassa, ilman kiusaamista, pilkkaa ja vähättelyä. Mikä olisi hyvä, rakentava tapa palauttaa kaikkien miesten itsekunnioitus?

Jään seuraavaksi odottamaan psykologien tutkimusta naisten viljelemästä miehiä vähättelevästä huumorista. Esimerkiksi Suomessa miehet halutaan usein ”laittaa ulkoruokintaan”, miehet puetaan naisten ostamiin vaatteisiin, eikä mies osaa ”edes kananmunaa keittää”, vaikka olisi insinööri tai professori. Onko miehiä pilkkaava nainen epävarma naiseudestaan? Harrastavatko nuoret naiset miehiä vähättelevää ”huumoria”?


Naistennaurattaja  9

Mimmit eivät hämmästy yhdysvaltalaistutkimusten tuloksista, joiden mukaan naiset ovat yhtä huumorintajuisia kuin miehet. Ja yhtä hyviä tuottamaan hauskoja juttuja, jotka naurattavat molempia sukupuolia, varsinkin jos miehet eivät tiedä naisen keksineen sketsiä.

Seurasin paria nettikeskustelua, joista yksi alkoi ”Miksei naisilla ole huumorintajua?” -kysymyksellä. Vastaukset vasta hauskoja olivatkin. Ja valaisevia. Jotkut naiset kertoivat, ettei poikaystävä kestänyt heidän kykyään saada jengi hohottamaan. Kundikaverin huono itsetunto, kateus tms. oli johtanut eroon.

Vielä useampi nainen kirjoitti, ettei miesystävä ehkä hirveesti tykkää rääväsuisuudesta (naisystävässään), mutta vielä pahempia mulkaisuja tulee muilta naisilta. Naiset eivät kestä naista, joka saa miehet nauramaan. Mikä se luulee olevansa? Änkee keskipisteeksi, vie meiän miehet jne.

Melkein kaikki (9/10) toivovat huumorintajuista kumppania. Elämä on ankeaa ilman iloa ja naurua. Naiset haluavat hauskan miehen myös siksi, että huumori indikoi älyä, luovuutta ja ehkä myös sosiaalisia taitoja - kaikki ominaisuuksia, joilla hankitaan muita resursseja.

Naisen on nautittava miehen huumorista, muuten ei yhteiselo luista. Murjottava nainen ei arvosta miestä, tämän älyä ja kekseliäisyyttä - tai ei viitsi vaivautua silottelemaan arjen kupruja. Mies on nimittäin vastuussa huvittamisesta pokausvaiheessa, nainen parisuhteessa (ks. City 22/ 2010/ Suhteet).

Ja siitä sukupuolimatsista vielä: kumpi on parempi, Beavis ja Butt-Head vai Ponille kyytiä? Joskus naisten mielestä miesten huumori on keskenkasvuista, miesten mielestä naisten jutut taas ovat kiusallisia. Tutkijoiden mukaan valmiit vitsit ja pissakakkajutut ovat alkeellista huumoria ja älylliset itseironiset tilannekomikkaa hyödyntävät joket taas kehittynyttä hauskaa.

Minä ja 17-vuotiaat pojat katsomme Ketosta ja Myllyrinnettä.

Scientific American Mind 2/ 2010.
Suvi-Jonna Mykkänen: Naiskomiikka: huumorista stand upiin, naurusta valtaan, Stadia 2006.