Pyysin eilen erästä tuttua miestä elokuviin kanssani. Varasin ja kävin ostamassa liput. Sen jälkeen kävelin ravintolaan, join siellä oluen samalla kun luin lehteä ja odottelin seuralaistani. Mies saapui paikalle ja kysyi ensimmäiseksi, että kuinka paljon liput maksoivat? Sanoin etten muista, mutta ettei sillä ole merkitystäkään. Hän laittoi kymmenen euroa pöydälle. Sanoin etten halua sitä, koska pyysin hänet elokuviin, joten haluan myös tarjota. Mies sanoi ettei se käy, koska hän ei halua, että nainen tarjoaa. Se kuulema tuntuu epämiehekkäältä. Tästähän riemu repesi. Sanoin etten ymmärrä, koska hän on saanut tarjota aikaisemmin. Väittelimme asiasta jonkin aikaa. Lopulta mies sanoi, että jos en ota kymmentä euroa vastaan, niin hän jää kokonaan ravintolaan, eikä tule lainkaan katsomaan elokuvaa. Hän myös sanoi, että yritän kastroida hänet(!). Annoin lopulta hänen sulloa setelin laukkuuni ja pitää päänsä. Ei kai miehen ego oikeasti voi olla niin herkkä, että ei kestä sitä jos nainen maksaa leffalipun? Yhden pienen kämäisen elokuvalipun. Miespuoliset kaverini antavat kyllä tarjota, eikä siinä ole mitään kummallista. Itse asiassa exäkin antoi, kun olin kouluttanut häntä siihen jonkin aikaa ja lopulta hän jopa myönsi, että se on ihan mukavaa.
Olen aikaisemminkin saanut kastraatiosyytöksiä. Eräs toinen mies sanoi kerran kauhistuneena kun avasin hänelle oven, että: ”mitä sinä teet, yritätkö kastroida minut?”. En ole avannut miehille ovia sen jälkeen. Miksi miehet saavat tehdä kaikkea kivaa, mutta nainen ei saa? Ymmärrän kyllä, että herrasmies haluaa tarjota ja avata ovet, mutta miksi nainen ei voisi edes joskus tehdä samaa?
Tällainen prinsessaksi heittäytyminen saa minut tuntemaan itseni avuttomaksi ja aivottomaksi. On ihan mukavaa, että autonovi aukaistaan jne. mutta miksi minä en saa tehdä mitään vastaavaa? Naisten käyttäytymissäännöt ovat todella syvältä tai sitten minulla on vain jälleen kerran lieviä sopeutumisvaikeuksia herrasmiesten sääntöihin.
Huoh.