Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on naiset.
Edellinen

Kodin hirmuhallitsija  7

Kuka käyttää valtaa kotona?

Helsingin Sanomat teetti viime syksynä kyselyn kodeista. Vastaajia oli lähes 13 400. Avoimessa kysymyksessä ihmiset saivat kirjoitella kodeistaan mitä halusivat ja tutkija Jenni Berlin Tampereen yliopistosta luki kaikki vastaukset.

Suomalaiselle kodissa on tärkeää oma rauha, itsemääräämisoikeus ja siisteys. Kyllä, siisteys ja puhtaus. Sotku aiheuttaa ihmisille ahdistusta, ja perheissä tulee paljon riitaa siivouksesta ja kodin tavaroiden hallinnasta.

Kodeissa valtaa käyttävät etupäässä naiset.

”Mielenkiintoinen ilmiö on se, miten naisten valta julkisessa elämässä on kasvanut mutta ainakaan tämän kyselyn perusteella miesten valta kotona ei ole lisääntynyt.”

Jenni Berlin käyttää termiä kotivalta (domestic power), jolla aikoinaan haluttiin tuoda esille naisten mahdollisuus käyttää valtaa edes jossain.

Tutkimuksen mukaan naiset päättävät Suomessa miehiä useammin esimerkiksi siitä mitä syödään, koska siivotaan tai ketä kutsutaan kylään.

Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei heille oikein ole tilaa kotona. ”Tuntuu ettei koti ole hallussani.”

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Berlin tulkitsee vastausten tarkoittavan sitä, että yksi kodin suurimmista ristiriidoista on kamppailu hallinnan ja yksinäisyyden välillä.

”Näyttää siltä, että vaikka suomalaiset haluavat itselleen täydellisen kotivallan, harva haluaa asua yksin sen saavuttaakseen.”

Mitä tekee ihminen, joka haluaa täydellisen vallan, mutta ei halua tai voi asua yksin? Ryhtyy kodin hirmuhallitsijaksi. Vaikuttaa siltä, että kodin diktaattori on useimmiten nainen.

Miksi naiset eivät jaa kodin valtaa miehille? Onko vastaus sama, jonka naiset usein saavat, kun urputtavat tasa-arvon puutteista? Valta on otettava itse. Eli miesten pitäisi vain reippaasti napata kauha, imuri ja perhekalenteri haltuunsa.

Miksi miehet eivät saa päättää kodin asioista?

Arvaan jo naisten vastaukset, sillä olen kuullut ne satoja kertoja eri yhteyksissä. Ensimmäinen selitysryhmä on ilmiön kieltäminen: minun mieheni osallistuu kodin asioihin, meillä on tasa-arvo. Seuraa luettelo ”naisten töistä”, joista tässä kyseisessä perheessä vastaa mies. Toinen selitysmalli on erilaisten syiden lista, joiden taustalta paljastuu epäluottamus miehen harkintakykyyn, osaamiseen ja siisteyteen. Mies tekee epäterveellistä ruokaa. Jos mies päättää siisteystasosta, meillä ei siivottaisi ikinä. Miehen junttikavereita ei meille kutsuta. Lapset eivät pysy hengissä miehen hoteissa.

Hesarin jutussa yksi mies kertoi kodissa parasta olevan perhe, lapset ja vaimo. Hyvänä kakkosena tuli hetki, kun hän pääsee kakalle lukemaan Fb-feediään. Onko paskalla käyminen suomalaisen miehen ainoa henkireikä?

HS Sunnuntai 30.7.2017, sivut B2-B5.


Lapsettomia naisia syrjitään  16

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat suopeammin äiteihin kuin lapsettomiin naisiin. Suomessa lapsettomuus on lisääntynyt ja tarkoituksellisesti lapsettomat kertovat aiempaa avoimemmin kannastaan.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden käsityksiä lapsettomista naisista ja äideistä. Nuorilla ja hyvin koulutetuilla luulisi olevan melko liberaalit käsitykset lisääntymisestä. Akateemisten parissa on paljon lapsettomia ihmisiä.

Mitä vielä.

Opiskelijoiden havaintoja, tunteita, käsityksiä ja käytöstä selvitettiin suhteessa äiteihin ja tahattomasti tai tarkoituksella lapsettomiin naisiin.

Äidit ovat nuorten aikuisten mielestä mukavinta porukkaa.

Opiskelijat mieltävät äidit ja tahattomasti lapsettomat naiset enemmän lämpimiksi kuin päteviksi. Tarkoituksella lapsettomat naiset vaikuttavat taas ennemminkin päteviltä kuin lämpimiltä ihmisiltä.

Äitejä ihaillaan naisista eniten. Heillä on korkein status ja he herättävät positiivisia mielleyhtymiä. Heille halutaan olla ystävällisiä ja avuliaita, kun taas tahattomasti lapsettomat naiset saavat osakseen lähinnä sääliä.

Opiskelijoiden asenteet ja tunteet tarkoituksella lapsettomia naisia kohtaan ovat melko negatiiviset. Pintaan pulpahtavat inho, kateus ja ikävä käytös.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että havaintoja ja käytöstä säätelevät eniten tunteet. Äiteihin kohdistuu hyvin erilaisia tunteita kuin lapsettomiin naisiin. Negatiivisesti värittyneet emootiot saattavat siis vääristää ihmisten lapsettomista naisista tekemiä havaintoja.

Tutkija Annalucia Bays arvioi, että ihmisten kielteinen suhtautuminen lapsettomiin naisiin voi jopa vaikuttaa erittäin epäsuotuisasti heihin kohdistuvaan käytökseen.

Yhdysvalloissa epäluuloisuus lapsettomia naisia kohtaan on varsin pysyvä ilmiö. Miten on meillä Suomessa? Ihaillaanko äitejä? Autetaanko heitä mielellään?

Entä koituuko lapsettomuudesta haittaa muiden ihmisten taholta?


Miehillä äly kompensoi vaatimatonta ulkonäköä  10

Abertayn yliopiston tuore psykologian tutkimus paljastaa jänniä seikkoja eri sukupuolten viehättävyyden arvioinnista. Ennestään tiedetään, että kauniit naiset ja komeat miehet ovat suosittuja potentiaalisia partnereita.

Usein mahdolliselta kumppanilta toivotaan muitakin ominaisuuksia kuin hyvä ulkonäkö. Kiva, luotettava, älykäs ja huumorintajuinen ovat sekä naisten että miesten toivelistalla. Ovatkohan miehet aina ihan rehellisiä kertoessaan toiveitaan?

Skotlantilaistutkimuksen tulokset kertovat naisten ja miesten hyötyvän parinmetsästyksessä varsin eri tavoin älystä tai luovuudesta.

Christopher D. Watkinsin johtamassa kolmessa tutkimuksessa kävi ilmi, ettei älyllä, luovuudella ja huumorintajulla juuri ollut itsenäistä vaikutusta naisten suosioon. Kauniit naiset ovat halutuimpia seurustelukumppaneita, riippumatta siitä, miten fiksuja he ovat. Äly ei myöskään paranna kauniin naisen suosiota heteroiden parisuhdemarkkinoilla.

Sen sijaan vähemmän viehättävän näköisen miehen nokkeluus, luovuus, äly tai huumorintaju kompensoivat reippaasti jopa rumaksi arvioitua ulkonäköä. Naiset tapaavat yhtä mielellään komeaa ja vähemmän luovaa miestä kuin rumaksi arvioitua nokkelaa miestä.

Tutkimussarjaa varten etsittiin ja hiottiin sopiva ”koesetti” kauniiksi arvioituja älykkäitä naisia ja vastaavia komeita ja fiksuja miehiä. Samaten määriteltiin ns. rumat kasvokuvat molemmista sukupuolista eri henkisten ominaisuuksien kombinaatioin. Naisten ja miesten ulkonäköä ja fiksuutta, luovuutta ja hauskuutta olivat tuomaroimassa molempien sukupuolten edustajat, jotta koeasetelma saatiin vakioitua.

Varsinaiset koekaniinit saivat arvioida vastakkaisen sukupuolen viehättävyyttä kasvokuvien perusteella. Kauniit ja vähemmän viehättävät olivat myös tuottaneet lyhyessä ajassa arvion eräästä Magritten taideteoksesta ja keksineet nollasta kuuteen käyttötarkoitusta erilaisista käytännön hyödykkeistä, mm. autonrenkaista.

Nokkelista naisista on oikeasti hyötyä myös parisuhteessa. Fiksut naiset voivat olla erittäin hyviä kumppaneita, oivia sosiaalisten suhteiden järjestämisessä, näppäriä kodinhoitajia ja äitejä sekä hyviä palkansaajia.

Tämän tutkimussarjan perusteella naisten älystä ei näytä olevan samanlaista hyötyä parisuhdemarkkinoilla kuin miesten.

Itse asiassa rumia naisia pidettiin jopa aiempaa epäviehättävämpinä, jos he osoittautuivat nokkeliksi ja huumorintajuisiksi. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä kuin vähemmän kauniita naisia rangaistaisiin älykkyydestä.

Kannattaako miestä etsivien naisten siis keskittyä pelkästään ulkonäköä parantaviin seikkoihin? Bimbo hyvännäköinen kiinnostaa miehiä nähtävästi enemmän kuin vaatimattoman näköinen ja älykäs. Nokkeluus ja huumorintaju voivat jopa vaarantaa pariutumisen.


Naiset eivät ehkä halua johtajiksi  11

Harvard Business Schoolin professori Francesca Ginon mukaan naisjohtajien vähyys ei johdukaan pelkästään naisten syrjimisestä.

Monessa tutkimuksessa on osoitettu, että naisia ja miehiä arvioidaan työelämässä eri kriteerein. Sekä miehet että naiset epäilevät herkästi naisten pätevyyttä ja johtamistaitoja. Naisille satelee miehiä vähemmän työtarjouksia, ja heille tarjotaan jo uran alussa pienempää palkkaa. Naiset myös kompastuvat miehiä useammin työelämän haasteisiin, kun heidän kykyjään ja ideoitaan aliarvioidaan.

Ginon mukaan Yhdysvaltojen 500 suurimman yrityksen ylimmistä johtopaikoista vain viisi prosenttia on naisilla. Juuri valmistuneen, lähes 22 000 yritystä koskevan maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan naisten pääseminen johtoon parantaa yritysten tuottavuutta.

Naisten tuoma lisäarvo johtuu pääasiassa siitä, että yritys hyötyy mahdollisimman monenlaisten näkökulmien tuomisesta päätöksentekoon. Naiseus sinänsä ei tee johtajasta parempaa.

Kun yritykset tietävät naisten tuoman hyödyn, miksi ne eivät palkkaa naisjohtajia?

Ginon mukaan asia ei ole niin yksinkertainen kuin on annettu ymmärtää. Kysymys ei ole pelkästään tasa-arvosta. Naiset eivät välttämättä koe olevansa syrjittyjä, eivätkä he läheskään aina aliarvioi kykyjänsä. Moni pätevä nainen tietää varsin hyvin pystyvänsä johtajaksi.

Laajan saksalaistutkimuksen mukaan naiset eivät koe hyötyvänsä johtajan asemasta yhtä paljon kuin miehet. Saksassa seurattiin vuosina 1984-2011 kotitalouksia. Joka vuosi ihmisiltä kysyttiin mm. kuinka onnelliseksi he kokonaisuudessaan kokevat elämänsä.

Tutkimukseen osallistui 27 000 tavallista aikuista ja 3 174 johtajaa, joista kolmasosa oli naisia. Ihmisten piti arvioida omaa onnellisuuttaan asteikolla nollasta kymppiin, jossa 10 oli erittäin onnellinen.

Tavallisessa asemassa olevat miehet ja naiset ovat keskimäärin yhtä onnellisia. Tyypillinen ihminen koki elämänsä 7.1 arvoiseksi. Miesjohtajat ovat kaikista onnellisimpia. Heidän tyytyväisyysarvionsa on keskimäärin 7.3. Sen sijaan naisjohtajat arvioivat onnensa vain tasan seiskan arvoiseksi, eli he olivat hieman keskivertoihmistä tyytymättömämpiä elämäänsä.

Mikä naisjohtajia riepoo?

Johtajuus tuo mukanaan paljon etuja. Muhkea palkka, maine, kunnia, valta ja vaikutusvalta kiehtovat monia. Johtajan täytyy tehdä myös uhrauksia. Pomoilla on vähemmän vapaa-aikaa kuin muilla. Naiset kokevat tämän ajan vaihtamisen rahaksi miehiä selvemmin uhrauksena.

Naiset kärsivät ennen kaikkea siitä, että perheelle ei jää juuri aikaa.

Ginon ryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että kun naisille ja miehille tarjotaan työssä etenemismahdollisuutta, he näkevät molemmat ylemmän aseman aivan yhtä saavutettavissa olevana, mutta naiset pitävät ylenemistä vähemmän houkuttelevana kuin miehet.

Naiset kokevat uuden tehtävän vaatimien uhrausten seuraukset muulle elämälleen miehiä haitallisempina. Naisilla on tutkimusten mukaan miehiä useampia tavoitteita elämässään, ns. monta rautaa tulessa. Ginon ryhmän tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden ja johtajien haaveita ja tavoitteita elämässä. Naisten lista on pidempi kuin miehillä.

Ginon mukaan naiset saavat myös miehiä vähemmän tukea kotitöissä ja lastenhoidossa. Yksi syy naisten nihkeyteen hakeutua johtopaikoille voi olla heidän epäilynsä siitä, ettei mies suostu ottamaan aiempaa enempää vastuuta kodista ja lapsista.

Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että naiset arvostavat vapaa-aikaa miehiä enemmän. Kaiken lisäksi raha houkuttelee miehiä naisia enemmän.

Saksalaistutkimuksessa selvisi, että kun miehen saa onnellisemmaksi jo 5 000 euron palkankorotuksella, tarvitsee nainen saman tyytyväisyystason saavuttamiseen 12 000 euron ekstrapalkkion.

Jotta yritykset saisivat houkuteltua enemmän naisjohtajia, niiden tulisi siis keskittyä korottamaan naisjohtajien palkkoja (nythän ne ovat miesten palkkioita pienempiä), ja naisjohtajille pitäisi myös tarjota joustavampia työaikoja ja mahdollisuutta olla myös perheen kanssa.

Tosiasia on, että myös monet miehet olisivat innokkaampia hakeutumaan johtotehtäviin, jos pomon paikka ei merkitsisi luopumista vapaa-ajasta kokonaan.


E-pilleri voi heikentää libidoa  2

Ehkäisypillereistä on aina liikkunut erilaisia huhuja. Ei-toivottujen raskauksien torjunnassa e-pillerit ovat huippuluokkaa, joten lääkärit ovat säännöllisesti hyssytelleet naisten epäluuloja.

Koko oraalisen ehkäisyn ajan osa naisista on valittanut hormonipillereiden vähentävän seksuaalista halukkuutta. Nyt iso katsaus alan tutkimuksiin osoittaa tämän ikävän sivuvaikutuksen todeksi.

The Journal of Sexual Medicinen huhtikuun numerossa todetaan, että ehkäisypillerit heikentävät joidenkin naisten libidoa, ja ne voivat myös aiheuttaa muita ikäviä seksielämää haittaavia oireita.

Osa naisista saa e-pillereistä yhdyntäkipuja ja alapään kuivuutta. Pillerit haittaavat naisten seksuaalisuutta ilmeisesti kahdella tavalla: huonontamalla kehon toimintoja ja vaikuttamalla mieleen. Hormonitoiminta, yllätys-yllätys, voi vaikuttaa siihen, miten paljon tuntee seksuaalista himoa.

Jos miehet söisivät esimerkiksi testosteronitasoa alentavaa lääkettä, voisi silläkin olla vaikutusta hyvinvointiin ja seksuaaliseen halukkuuteen.

Joillakin naisilla on jo valmiiksi laimeat seksuaaliset halut, joten pillereistä ikäviä sivuvaikutuksia saavien kannattaa ehkä harkita muita ehkäisykeinoja. Yksi vaihtoehto on vaihtaa pillerit toiseen merkkiin (koostumukseen), sillä katsauksen mukaan osa pillereistä aiheuttaa muita vähemmän haittaa.


Epävarmat miehet tekevät pilaa naisista ja homoista  2

Tuore Yhdysvaltalaistutkimus paljasti syyn seksistisen huumorin viljelylle: maskuliinisuudestaan epävarmat miehet yrittävät tehdä pesäeroa feminiinisiin piirteisiin. Angloamerikkalainen lehdistö kommentoi tulosta yllättäväksi.

En usko, että Suomessa kukaan tästä yllättyy. Kaikki tuntemani miehet ja naiset pitävät näitä miehisyydestään meteliä pitäviä uhoajia ja naisista ja homoista halventavia vitsejä vääntäviä miehiä lähinnä säälittävinä. On ihan selvää, ettei luontevasti miehekkään miehen tarvitse yrittää vakuutella muita maskuliinisuudestaan. Miehekäs mies voi toki olla myös homo.

Western Carolinan yliopiston psykologian tutkijat testasivat asiaa kuitenkin heteromiehillä. Miesten persoonallisuus, asenteet ja huumorin tyyli selvitettiin kahdella kyselyllä. Mitä epävarmempi mies oli omasta maskuliinisuudestaan, sitä enemmän hän piti seksistisen huumorin viljelyä ja homoille nauramista hyvänä juttuna.

Hyvää huumoria on uhanalaisen miehuuden omaavan miehen mukaan mm. naisten käskeminen takaisin keittiöön, tai topakan naisen kyseenlaistaminen vihjailemalla hänelle, että nyt on varmaan se aika kuukaudesta.

Tutkijat epäilivät työpaikoilla melko yleisen naisten häirinnän johtuvan juuri siitä, että jotkut miehet kokevat naisten menestymisen työelämässä uhkaavan omaa asemaansa. Joidenkin miesten on hankala hyväksyä esimerkiksi nainen pomona.

Työpaikoilla ja yhteiskunnassa muutenkin tulisi auttaa maskuliinisuustraumasta kärsiviä miehiä. Naisten ja homojen ihmisoikeuksia ei voi oikein perua, joten mikä avuksi epävarmojen miesten itsetunnon pönkittämiseksi? Naisilla ja homoilla on oikeus elää rauhassa, ilman kiusaamista, pilkkaa ja vähättelyä. Mikä olisi hyvä, rakentava tapa palauttaa kaikkien miesten itsekunnioitus?

Jään seuraavaksi odottamaan psykologien tutkimusta naisten viljelemästä miehiä vähättelevästä huumorista. Esimerkiksi Suomessa miehet halutaan usein ”laittaa ulkoruokintaan”, miehet puetaan naisten ostamiin vaatteisiin, eikä mies osaa ”edes kananmunaa keittää”, vaikka olisi insinööri tai professori. Onko miehiä pilkkaava nainen epävarma naiseudestaan? Harrastavatko nuoret naiset miehiä vähättelevää ”huumoria”?


Naiset inttiin  16

Ennätysmäärä naisia haki tänä keväänä vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Yli 1 100 nuorta naista ilmoittautui halukkaaksi käymään armeijan miesten rinnalla. Voiko tasa-arvo toteutua, jos asepalvelus on pakollinen vain toiselle sukupuolelle?

Yhä useampi nuori mies on alkanut ihmetellä asepalveluksen pakollisuutta. Vaikka Suomen puolustusvoimat on uudistanut ennen näkemättömällä tavalla asepalvelusta ja siihen hakeutumista, muuttuu nuori väestö vielä nopeammin. Nuoret eivät ole tottuneet siihen, että A. joku komentaa heitä ja B. joudutaan tavattoman epämukaviin olosuhteisiin, joissa ei saa käyttää nettiä.

Autoritäärisyys ei ole muotia. Lasten kasvatuksessa sen on todettu aiheuttavan pelkkää tuhoa ihmisen psyykelle ja moraalille. Armeijasta ei kai kuitenkaan voi tehdä puhtaasti mukavaa ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa koulutuspaikkaa?

Kun kirjoitan Googleen ”armeija on”, tarjotaan jatkoksi ”paskaa”, ”turha”, ”pelleilyä” ja ”vitsi”.

Tällä hetkellä yleinen asevelvollisuus koskee kaikkia miespuolisia 18-60 -vuotiaita suomalaisia. 18-29 -vuotiaat naiset saavat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Miksi naisia ei velvoiteta palvelemaan maata niin kuin miehiä? Jos naiset eivät sovellu asepalvelukseen, miksei heitä velvoiteta siviilipalvelukseen tai jonkinlaiseen yhdyskuntapalveluun? Eikö naisilla ole peräti samanlainen oikeus kuin miehilläkin saada myös valtion maksutonta johtajakoulutusta?

Ruotsissa pakollinen asepalvelus ehdittiin jo välillä lopettaa, kun ruotsalaiset olivat tulleet siihen tulokseen, että palkka-armeija sopisi heille paremmin. Venäjän armeijan aktivoituminen ja muut levottomuudet Euroopassa aiheuttivat mielenmuutoksen, ja Ruotsin hallitus palautti 2.3.2017 yleisen asevelvollisuuden maahan.

Ruotsissa yleinen asevelvollisuus (ehkä oikeammin puolustusvelvollisuus) koskee kaikkia 16-70 -vuotiaita kansalaisia, ja vuodesta 2010 myös naisia. Naisten ei kuitenkaan tarvitse välttämättä astua aseisiin, mikäli jokin muu palvelusmuoto soveltuu heille paremmin. Sama koskee myös ruotsalaisia miehiä. Ruotsalaiset voivat osallistua esimerkiksi pelastustehtäviin.

Ruotsin hallitus ei aio sotilaskouluttaa koko ikäluokkaa, vaan kutsuu syksyllä katsastukseen noin 13 000 satunnaista miestä ja naista, joista 4 000 parhaiten sopivaa henkilöä koulutetaan vuosina 2018-2019.

Suomen puolustusvoimat ei ole ilmaissut halukkuutta laajentaa pakollista asepalvelusta naisiin. Nykyinen puolustusministeri Niinistö taas on. Onko muilla kuin perussuomalaisilla halua keskustella asepalveluksen laajentamisesta?

Mitä mieltä olet? Pitäisikö naiset määrätä inttiin? Soveltuvatko naiset asepalvelukseen? Entä jos naiset valtaavat armeijassa kaikki parhaat paikat?

http://inttiin.fi/naisten-asepalvelus/


Eron syyt naisten ja miesten näkökulmasta  10

Heterosuhteissa miesten ja naisten käsitykset parisuhteen toimivuudesta näyttävät erkaantuvan. Parisuhdeneuvojat ovat jo jonkin aikaa ihmetelleet, miksi erot tulevat miehille niin usein yllätyksenä.

Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että naiset havaitsevat eroon päättyvissä liitoissa ongelmia jo suhteen alussa. Monet miehet huomaavat parisuhteen ongelmat vasta eron jälkeen.

Miksi naiset ja miehet näkevät parisuhteen niin eri tavoin?

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaarasen mukaan parisuhteen ongelmien syyt tulisi selvittää, jotta voidaan kehittää keinoja suhteen parantamiseksi.

Entä jos toinen osapuoli ei näe mitään ongelmaa?

Psykologian tutkija Hannah C. Williamsonin ryhmä tutki parisuhdeongelmien syntyä. Oliko parilla ongelmia jo avioliiton alussa vai ilmaantuivatko ongelmat vasta myöhemmin? Missä vaiheessa ne muuttuivat vakavammiksi?

Tutkimuksen avioparit vastasivat kysymyksiin neljä kertaa avioliiton kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Varsinaisten erojen syiksi kerrottiin vuorovaikutuksen ongelmat, luottamuspula ja uskottomuus. Syyt ovat samoja kuin aiemmissakin erotutkimuksissa.

Williamsonin ryhmän tutkimuksessa kävi ilmi, että vaimot olivat miehiä herkempiä havaitsemaan parisuhteen ongelmia, ja he myös useammin huomasivat ongelmien pahenemisen. Vaimot tunnistivat liiton alussa seitsemässä tapauksessa kolmestatoista parisuhdeongelman, joka myöhemmin johti eroon, kun taas vain yhdessä tapauksessa kolmestatoista oli mies huomannut jo naimisiin mennessään myöhemmin eroon johtavan ongelman.

Tutkimuksen mukaan eroon johtavien parisuhteiden ongelmat näyttävät naisten mukaan alkaneen jo suhteen alussa. Monet miehet taas eivät huomaa mitään ongelmia edes eron jälkeen.

Monet parisuhdeongelmat ovat pysyviä, eikä toisen osapuolen toive ongelmien selvittämisestä yleensä johda mihinkään. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että ongelmien ilmaantuessa miehet vetäytyvät ja vaimot turhautuvat ja hakevat lopulta eroa.

Tutkimuksen mukaan ongelmiin ajautuvilla ja eroon päätyvillä pareilla on jo suhteen alussa muita vähemmän rakkautta ja tyytyväisyyttä tukevia ominaisuuksia parisuhteessaan.

Naisten ja miesten käsitykset avioliiton laadusta ja ongelmien selvittämisen tarpeesta näyttävät olevan hälyttävän kaukana toisistaan. Miehet eivät ole halukkaita tai kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, joita he eivät nähtävästi edes huomaa olevan. Naiset taas haluavat jotain, mitä miehet eivät ilmeisesti pysty hahmottamaan.

Naisten sanotaan jo nyt olevan liian nirsoja parisuhdemarkkinoilla. Tämän tutkimuksen ja erotilastojen perusteella näyttäisi ennemminkin siltä, että naisten tulisi vieläkin tarkemmin harkita parisuhteensa laatua ennen sitoutumista.

Vaihtoehtoisesti naisten on sopeutettava odotuksensa todellisuuteen.

Alkuperäisen tutkimusartikkelin voit lukea tästä.


Pahimmat ehkäisyn hutiloijat  3

Tasan eivät käy seksuaaliterveydenhoidon lahjat. Vain peruskoulun käyneet naiset saavat koulutettuja naisia paljon useammin klamydian. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin naisiin verrattuna tartuntoja on perusasteen varaan jääneillä naisilla lähes viisinkertainen määrä!

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jossa on seurattu suomalaisviranomaisten rekistereitä vakoillen kaikkia 1987 syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun asti.

Peruskoulutason naisista 22,3 prosentilla oli diagnosoitu klamydiainfektio 25 ikävuoteen mennessä, kun esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 8,7 ja ylemmän akateemisen tutkinnon lukeneista 4,6 prosenttia oli saanut klamydian.

Peruskoulututkintoon opintonsa päättäneet naiset tekivät myös paljon raskaudenkeskeytyksiä. Lähes kolmannes (30,6 %) oli tehnyt abortin, kun korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista vain muutama prosentti joutui tekemään raskaudenkeskeytyksen.

Korkeakouluissa opiskelevat naiset eivät mitenkään sankoin joukoin harrasta selibaattia, joten ainoa selitys sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien onnistuneelle välttelylle on pidemmälle opiskelevien naisten muita parempi ehkäisytaito. Akateemisella uralla olevat naiset saattavat myös valita seksikumppaninsa paremmin, ja ehkä he myös pysyvät saman kumppanin kanssa pidempään.

Vain peruskoulun käyneet naiset synnyttävät nuorena lapsia. 25-vuotiaana jo lähes joka toinen oli äiti (44,4 %), kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vain viitisen prosenttia oli synnyttänyt lapsen. (Akateemiset naiset ovat tuoreimpien tietojen valossa lykänneet lastentekoa entistä vanhemmalle iälle, mikä voi johtaa yhä useamman koulutetun parin lapsettomuuteen. Vähemmän koulutusta hankkineiden teiniraskaudet eivät kuitenkaan ole viranomaisten toivoma suuntaus.)

Tutkijat toivovat entistä tehokkaampaa seksuaaliterveyskasvatusta peruskouluun. Moni aloittaa sukupuolielämän jo ennen yläasteen seksivalistusta, ja osa nuorista ei jatka opintoja lainkaan peruskoulun päätettyään.

Tällaisen tilastotiedon valossa vaikuttaa siltä, etteivät kaikki tiedä, että klamydian ja raskauden välttämiseksi on keksitty helppo ratkaisu: kondomi. Niitä myydään esimerkiksi kaikissa ruokakaupoissa ja apteekeissa. Myös naiset voivat ostaa niitä.

Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto ja THL.


Lepo – saako sitä ikinä riittävästi?

Länsimainen elämäntapa on joidenkin mielestä liian leppoisaa keholle ja turhan kuormittavaa päälle. Vaelteleva hermostunut mieli, kiihkeä kaupunkirytmi, vaativa työelämä ja jatkuvat ärsykkeet verottavat tutkimusten mukaan ainakin yöunta. Toisaalta lepo on muutakin kuin nukkumista. Saako nykyihminen riittävästi lepoa?

Durhamin yliopiston johtama suuri Hubbub-yhteistutkimus selvittää ihmisten lepäämistä. Paljonko lepoa tarvitaan? Miten ihmiset lepäävät? Ketkä lepäävät eniten?

Yli 18 000 ihmistä 134 eri maasta on vastannut lepotestiin. Tutkijat ovat iloisesti yllättyneitä ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu.

68 prosenttia vastanneista arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän lepoa. Kolmannes tunsi tarvitsevansa lepäilyä keskivertoihmistä enemmän ja vain kymmenen prosenttia arveli pärjäävänsä tavanomaista vähemmällä levolla.

Vähiten lepoaikaa päivässä on hyvin ansaitsevilla ja nuorilla kotitalouksilla. Myös muiden hoidosta vastaavat ja vuorotyössä käyvät kertoivat ehtivänsä lepäämään muita vähemmän.

”Kuinka paljon lepäsit eilen?” -kysymyksellä haluttiin selvittää konkreettista lepoaikaa. Kyselyyn vastanneet olivat levänneet keskimäärin kolme tuntia ja kuusi minuuttia. Tätä vähemmän lööbailleet, tai mielestään tavallista enemmän lepoa tarvitsevat olivat muita tyytymättömämpiä elämäänsä.

Riittävästi levänneet tunsivat hyvinvointinsa kaksi kertaa paremmaksi kuin liian vähän lepoa saaneet. Tutkijat huomasivat, että oma subjektiivinen arvio riittävästä levosta on vähintään yhtä tärkeä mittari koetun hyvinvoinnin kannalta kuin jonkun ulkopuolisen asiantuntijan, kuten lääkärin, määräämä sopiva lepoaika.

Kaikista korkeimmat pisteet hyvinvointimittarissa saivat viidestä kuuteen tuntia lepäilleet vastaajat. Tätä enemmän lepäävillä alkoivat hyvinvointipisteet jo laskea. Elämässä täytyy siis olla jotain mielenkiintoista tekemistä, jotta voisi hyvin.

Lapsiperheessä usean tunnin lepo päivässä kullekin vanhemmalle tuntuu utopialta. Joissakin lapsettomissakin parisuhteissa voi myös olla vaikeaa saada tuntikausia omaa aikaa päivässä ilman, että toinen loukkaantuu. Saatko riittävästi lepoaikaa päivässä?

10 parasta lepomuotoa vastaajien mukaan:

1. Lukeminen. 58 prosenttia vastaajista piti lukemista kaikkein antoisimpana lepona. Hyvinvointitestin arviointiskaalalla kysyttiin, milloin tuntee oikein elävänsä ja eniten menestyvät/ kukoistavat ihmiset pitivät lukemisesta.

2. Luonto. Erityisesti naiset nauttivat luonnonmukaisessa ympäristössä oleskelusta.

3. Itsekseen oleminen. Erityisesti naiset ja alle 30-vuotiaat nauttivat yksinolosta. Tutkijoiden hämmästykseksi suurin osa lepoa tuovista asioista liittyy yksinoloon. Myös ekstrovertit kokevat oman seuran rentouttavaksi, vaikka yleensä ajatellaan heidän viihtyvän isossa porukassa esimerkiksi ravintolassa.

4. Musiikin kuuntelu. Nuoret ja miehet valitsivat muita useammin musiikin hyväksi lepotavaksi.

5. Se ettei tee mitään erityistä oli varsin suosittua kaikissa vastausryhmissä, paitsi 31-45 -vuotiaiden ryhmässä. Kaikille ihmisille ”ei minkään tekeminen” ei sovi ja noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki stressiä ja syyllisyyttä tällaisesta lepäilystä.

6. Kävely. Jotkut kokevat hieman aktiivisemman toiminnan levoksi. Kahdeksan prosenttia vastaajista lepäsi juoksulenkillä ja yhteensä 16 prosenttia ihmisistä mainitsi jonkin liikuntaharrastuksen rentouttavaksi.

7. Kylpeminen ja suihkussa käynti oli suosittua nuorempien vastaajien keskuudessa. Melkein tuplamäärä 18-30 -vuotiaita nautiskeli vedessä yli 60-vuotiaisiin verrattuna.

8. Unelmointi, haaveilu ja ajatusten harhailu oli monien vastaajien mielestä myös hyvää lepoa.

9. TV:n katselua lepona pitivät eniten nuoret ja naiset. Tutkijoiden mielestä varsin mielenkiintoista on, että lukeminen on kaikissa ikäryhmissä suositumpaa lepoa kuin telkkarin katsominen.

10. Meditointi ja mindfulness. Nämä mietiskelyn muodot mainittiin vastauksissa melko usein. Keskittynyt oleminen ja ajattelun suuntaaminen ovat mielekästä lepoa osalle vastaajista.

Edellinen