Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on parisuhde.
Edellinen

Isät voivat joutua sivuraiteelle  1

Osa tuoreista isistä kokee joutuneensa perheessä syrjään. Äidit ja vauvat ovat perhe-elämän päähenkilöitä. Isät on yleensä sivuutettu niin tutkimuksessa, neuvolassa kuin julkisuudessakin.

Psykologi Jallu Lindblomin tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan lasten varhaisen tunne-elämän kehitystä ja perhesuhteita. Tampereen yliopistossa väitelleen Lindblomin pitkittäistutkimuksessa on löytynyt tyytymättömien isien joukko.

Isät ovat varmaan aina rimpuilleet perhe-elämän paineissa, mutta aiemmissa tutkimuksissa on näyttänyt siltä, että miehet ovat pääsääntöisesti naisia tyytyväisempiä parisuhteessaan.

Suomessa naiset tekevät enemmän eroaloitteita, puivat tyytymättömyyttään kovaäänisesti, ja ovat tutkijoiden mielestä miehiä vaativampia parisuhdetoiveissaan.

Lindblomin tutkimuksissa noin 15 prosentissa perheistä miehet ovat vaimojaan tyytymättömämpiä perhe-elämään. Tätä ryhmää Lindblom nimittää eriäväksi perhetyypiksi: vanhempien kokemukset perhe-elämästä eroavat toisistaan selvästi.

Vaimon mielestä parisuhde voi hyvin, miehen mielestä ei.

Miksi miehet, ja isät, ovat tyytymättömiä parisuhteeseen? Aamulehden tekemän haastattelun mukaan isät tuntevat olevansa kolmantena pyöränä liitossaan.

Miesten turhautuminen ja avuttomuuden kokemukset syövät parisuhdetta. Miksi vaimot eivät herää tilanteeseen? Riittääkö naiselle vauvan tuoma onni?

Vauva ei pelasta kenenkään parisuhdetta. Tämä käy selvästi ilmi tutkimuksessa. Onnellisimmat lapsiperheet ovat niitä, joissa vanhempien suhde voi hyvin jo ennen lisääntymistä. Lapsi tuo parisuhteeseen lisähaasteen, eikä perheen perustaminen helpota parisuhteen ongelmia.

Vauva-lehti on listannut onnistumisen eväitä. Jokainen fiksu ihminen ymmärtää, että hyvä ihmissuhde perustuu keskinäiselle kunnioitukselle ja arvostukselle.

Miehet, kertokaa miten tämä toteutuu parhaiten?


Kumppani jemmaa tunteet  1

Ajatteletko tuntevasi rakkaasi läpikotaisin? Jopa onnellisessa läheisessä suhteessa olevat ihmiset piilottelevat välillä tunteita toisiltaan, jos kokevat emootioiden ilmaisun liian kiusalliseksi tai raskaaksi.

Washingtonin ja Stanfordin yliopiston psykologian tutkimuksen mukaan parit kuvittelevat osaavansa tunnistaa toisen tunteet paremmin kuin mitä he oikeasti osaavat.

Onnellisessa parisuhteessa kumppani nähdään usein positiivisessa valossa. Ihmiset eivät halua uskoa, että rakas peittelee tunteitaan. He myös yliarvioivat toisen kyvyn suhtautua positiivisesti asioihin, jotka yleensä herättävät negatiivisia tunteita.

Tutkimuksessa selvitettiin puolesta vuodesta neljään vuotta seurustelleiden 18-25 -vuotiaiden opiskelevien heteroparien kykyä arvioida kumppaninsa tunteita. Miten hyviä parit olivat arvioimaan toisen kykyä hallita tunteitaan, ja miten hyvin heidän arvionsa toisen tunteista osuivat oikeaan?

Tutkijat keskittyivät kahteen visuaalisesti vaikeasti arvioitavaan selviytymismekanismiin. Ensimmäinen oli pokerinaama, eli tunteiden piilottaminen vähentämällä ilmehtimistä. Toinen tutkijoita kiinnostava seikka oli kognitiivinen uudelleenarviointi, eli asioiden selittäminen parhain päin ikävässä tilanteessa.

Parit olivat melko hyviä arvioimaan toistensa tapaa hallita tunteitaan. He olivat parempia huomaamaan toisen halun tukahduttaa tunteitaan kuin arvioimaan sitä miten hyvin toinen osaa uudelleenarvioida tilanteen.

Naiset näkevät kumppaninsa positiivisemmassa valossa kuin miehet. Naiset myös yliarvioivat miehen kyvyn ajatella asioista myönteisesti.

Tunteellisena pidetyn kumppanin ei uskota piilottelevan tunteitaan.

Jos kumppanilla on tapana osoittaa paljon positiivisia tunteita, ja hän vaikuttaa kovin onnelliselta, on hänen partnerillaan taipumus yliarvioida hänen ponnistelunsa (positiivisen ajattelun saralla).

Tutkijoiden aiemmassa tutkimuksessa oli käynyt ilmi, että miehet tukahduttavat naisia enemmän tunteitaan. Tunteiden peittely heikentää parisuhteen laatua ja voi olla pitkällä aikavälillä haitallinen suhteen kehitykselle.

Psykologien mukaan tunteiden tukahduttaminen on selvästi huonompi strategia kuin asioiden ajattelu uudesta näkökulmasta. Tukahduttaminen ei tee hyvää henkilön omalle henkiselle hyvinvoinnille, eikä hänen ihmissuhteilleen.

Tunteiden peittely pitämällä naamaa peruslukemilla ei ole siis kovin älykäs vaihtoehto. Kaiken lisäksi muut näyttävät helposti aavistavan, että siinä kaveri vain piilottelee tunteitaan.


Vain laiminlyöty kumppani on tyytymätön  1

Onko sinulla mäkättävä vaimo tai murjottava mies? Hänen tyytymättömyytensä saattaa johtua laiminlyödyistä tarpeista.

Tyytymättömän kumppanin tarve läheisyydelle, seksille, yhdessäololle, älykkäälle keskustelulle tai yhteiselle hauskuudelle on ehkä pahasti laiminlyöty.

Jokainen on joskus väsynyt, huonotuulinen tai haluton. Jos parisuhteen toinen osapuoli on koko ajan kiukkuinen tai onneton, kannattaa syy selvittää.

Monessa parisuhteessa työ, harrastukset, karkkipussi, päihteet, kaverit, pelit, some tai salarakas vie oman kumppanin tarvitsemaa aikaa ja tilaa. On täysin normaalia kaivata yhteistä laatuaikaa oman rakkaan kanssa. Parille kannattaa kertoa, jos tuntuu siltä, että omiin tarpeisiin ei vastata.

Parisuhde on vuorovaikutusta. Jos toinen jää mielestään paitsi jostain tärkeästä ja oleellisesti juuri parisuhteelta yleensä odotetusta asiasta, tulisi asiasta voida keskustella rauhassa ja järkevästi.

Yleensä kumppani ei ole tarkoittanut loukata toista tai evätä häneltä mukavia asioita. Useimmat ihmiset haluavat toisilleen hyvää.

Kumppani voi olla niin väsynyt, ettei jaksa huolehtia toisen tarpeista. Hyvä jos pystyy itse sätkimään arjesta läpi. Joutuuko hän kenties tekemään niin paljon ansio- tai kotitöitä, ettei hän yksinkertaisesti ehdi huomioimaan sinua?

Joskus toinen on niin tarvitseva, ettei kukaan aikuinen ihminen voi vastata hänen tarpeisiinsa. Silloin on syytä mennä ammattiauttajalle selvittämään kovan tarvitsevuuden syitä.

Toisinaan odotukset kumppania kohtaan ovat ylimitoitetut. Hyvä parisuhde tarjoaa yleensä paljon tai vähintään jonkin verran läheisyyttä, kumppanuutta, seksiä, turvaa ja yhdessäoloa. Jos toinen odottaa parisuhteelta jatkuvaa tarpeiden tyydytystä kaikilla elämän osa-alueilla, ei tällaiseen rakkauteen yleensä kukaan pysty, eikä tarvitsekaan pystyä.

Tasapainoinen terve aikuinen toteuttaa itseään myös työssä, harrastuksissa, omien kavereiden kanssa yms. Kahden aikuisen ihmisen onnellisessa suhteessa on aika usein kaksi omasta elämästään nauttivaa ihmistä. Kaksi ihmistä, jotka molemmat antavat ja saavat.


Parisuhteen kartta

Haluatko oppia ymmärtämään itseäsi paremmin? Onko sinulla ongelmia parisuhteessa? Riiteletkö paljon muiden ihmisten kanssa?

Parisuhdekeskus Katajan pariterapeutti Sari Liljeström on kirjoittanut kirjan parisuhteen vuorovaikutuksesta. Siinä Liljeström esittelee tietoisuuden kartan, josta on apua oman elämän osa-alueiden hahmottamiseen.

Tietoisuuden kartta auttaa erottelemaan tosiasiat ajatuksista, kehon reaktioista, tahdosta ja tunteista. Usein ihmiset sekoittavat omat tulkintansa tosiasioihin.

”On jo liian myöhä” on tulkinta, ajatus. ”Kello on 22.30” on tosiasia.

”Meillä on liikaa velkaa” on ajatus. ”Meillä on 50 000 euroa asuntovelkaa” on tosiasia.

”Täällä on kylmä” saattaa olla tuntemus kehossa, ehkä ihminen palelee. Palelu voi johtua siitä, että on oikeasti kova pakkanen, tai sitten henkilöä väsyttää ja hän palelee sen takia. ”Ulkona on 15 astetta lämmintä” on tosiasia.

Tosiasiat, ajatukset, tahto, tunteet ja tuleva toiminta kuuluvat puheessa erilaisina ilmaisuina. Kehon reaktiot paitsi tuntuvat omassa kehossa, myös näkyvät ulospäin muille.

Tietoisuuden lisääntyminen auttaa puhumaan muille ihmisille järkevämmin ja selvemmin kuin pelkkien subjektiivisten tulkintojen varassa eläminen. Tietoisuuden lisääntyminen helpottaa myös muiden ihmisten kuuntelemista.

Jotkut hikeentyvät herkästi ja alkavat huutaa ja kiukutella muille ihmisille, vaikka reaktioiden syy ei olisi ollenkaan heissä. Omien ajatusten ja tunteiden erotteleminen todellisesta maailmasta auttaa pääsemään irti liian voimakkaista reaktioista.

Neutraali, todistettavissa oleva aines eli tosiasiat kertovat täsmällistä tietoa ulkomaailmasta, muista ihmisistä ja olosuhteista. Muiden ilmeet ovat aistihavaintoja ja tulkintoja, mutta ne mielletään usein tosiasioiksi.

Kulmien kurtistus on tosiasia. Emme välttämättä tulkitse kulmien kurtistusta ja silmien pyöritystä oikein. Oliko toinen kenties ärsyyntynyt, vihainen vai hämmästynyt?

Ihmiset tulkitsevat tosiasioitakin eri tavoin. Ihmiset myös muistavat tosiasiat omalla tavallaan, ja jokainen uskoo, että hänen omat muistonsa ovat tosiasioita.

Pyrkimys löytää yhteinen käsitys tosiasioista auttaa kuitenkin suhdetta eteenpäin. Kun molemmat hahmottavat, miten toinen käsittää todellisuuden, ollaan jo paljon lähempänä yhteistä todellisuutta.

Ajatukset kuvaavat valtaosaa tietoisuuden toiminnasta. Yleensä ihmiset myös puhuvat ajatuksistaan eniten. Johtopäätökset, tulkinnat, arvostukset, luulot ja uskomukset värittävät puheitamme. Useimmiten ajatukset sisältävät aika vähän oikeasti objektiivista ainesta. Ajatukset suodattuvat kaiken kokemuksen, opitun ja ennakkoluulojen läpi. Ihmisillä on taipumus arvostaa omia ajatuksiaan. Muiden ajatukset ovat hienoja silloin, kun ne muistuttavat omia käsityksiämme.

Tunteet ovat kokemuksen energisin alue. Erilaiset elämäntilanteet synnyttävät monenlaisia tunteita: hyvää mieltä, huolta, kiukkua, haikeutta, loukkaantumista jne. Arvot ja tarpeet määrittävät tunteita. Tunteet viestivät meille siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Tunteet ovat spontaaneja reaktioita ihmiselle tapahtuvista asioista. Ihmisten on hyvin vaikea ohjata edes omia tunteitaan.

Kehon reaktiot kertovat intuitiivisesta reaktiosta ulkopuoliseen maailmaan. Keho kertoo mitä mieltä olemme ihmisistä ja tapahtumista. Fysiologinen reaktio on tunteiden pohjalla. Kehon viestejä kannattaa kuunnella tarkasti, etenkin vaaratilanteissa.

Tahto ei voi tulla ulkoa annettuna. Oma tahto on sisäinen halu ja tarve, toive, pyrkimys, tavoite tai päämäärä. Sen hahmottaminen on monille vaikeaa. On helpompi tietää, mitä ei tahdo. Oman tahdon löytäminen ja ilmaiseminen rakentavasti ja rauhanomaisesti on yksi ihmiseksi kasvamisen suurista tehtävistä. Oman tahdon puolustaminen, rajojen asettaminen, mutta myös joustaminen ja vapaaehtoinen omasta tahdosta luopuminen toisen hyväksi ovat itsenäisen aikuisen ihmisen tunnusmerkkejä.

Tunnistettu tahto tuo paljon energiaa, jonka avulla voi saavuttaa asettamiaan päämääriä, ja löytää rohkeutta ja sinnikkyyttä toteuttaa niitä.

Tietoisuuden eri osa-alueiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan vallitsevaa tilannetta. Moni jää tässä kohtaa paikoilleen vatvomaan.

Suhteen tai elämäntilanteen analysoiminen ei johda mihinkään, jos ei toimita tulevaisuuden eteen. Miten uusi aiempaa parempi ymmärrys näkyy toimintana?

”Meidän pitäisi keskustella tästä asiasta” kuvaa ajatuksia ja tahtotilaa. ”Keskustelemme tästä perjantaina kello 20” ilmaisee täsmällisesti ja selvästi, mitä tulen tekemään asian suhteen, ja missä aikataulussa.

”Meidän pitäisi viettää enemmän aikaa yhdessä” on ajatus ja toive. Omasta halusta kertominen toiselle on tärkeää. Parisuhde voi jäädä pelkäksi toiveajatteluksi, ellei aietta toteuteta. ”Varataan ensi viikonlopuksi hotellihuone Turusta ja ollaan kahdestaan koko viikonloppu” on tulevan toiminnan suunnittelua ja toivottavasti myös toteuttamista.

Sari Liljeström: Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Kataja-Parisuhdekeskus ry 2012.

Tietoisuuden taidoista on hyötyä myös tarkkaavaisuushäiriöisille. Tässä linkissä näkyy kuva tietoisuuden kartan kakkarasta.


Oma moraali, paras moraali  4

Useimmat ihmiset pitävät itseään hieman keskivertoa parempina ihmisinä. Suomessa on tutkittu esimerkiksi autoilijoita, ja yhdeksän kymmenestä arvioi itsensä vähintään keskivertokuskiksi.

Erilaisissa tutkimuksissa on selvitetty yleisesti toivottavina pidettäviä piirteitä ja pyydetty ihmisiä arvioimaan sen jälkeen omia ominaisuuksiaan. Mitä toivotumpi ominaisuus, sitä todennäköisemmin kyseinen kiva piirre sopii hyvin itseen.

Psykologit kutsuvat kyseistä itsensä ruusunpunaisin lasein näkemisen ihmettä ”self-enhancement -efektiksi”. Oma persoonallisuus ja teot nähdään ylevämmässä valossa kuin muiden.

Erityisen rajuja arviointivirheitä tehdään moraalia punnittaessa. Psykologian professori Cindi May on kirjoittanut hyvän jutun aiheesta tammikuun Scientific American -julkaisuun.

Osin omien ominaisuuksien ja tekojen näkeminen suotuisassa valossa johtuu luonnollisista syistä. Meillä on eniten tietoa juuri omien tekojemme taustoista ja ehkä outojen moraalisten ratkaisujen lieventävistä asianhaaroista. Muiden teot on helpompi tuomita raskaimmalla rangaistusasteikolla.

Ihmisen itseluottamuksen kannalta on suotuisaa ajatella itsestään myönteisesti. Liian suuri luottamus muihin aiheuttaa myös jatkuvia pettymyksiä. Ihmisen on hyvä olla hieman varuillaan varsinkin ventovieraiden kanssa, koska saattaahan sitä joutua puijatuksi ja petetyksi.

Moraalisen vaakakupin taaraaminen olisi yleisen hyvinvoinnin kannalta paikallaan. On huomattu, että käsitys omasta moraalisesta ylemmyydestä voi nurinkurisesti johtaa oman moraalin venymiseen.

Esimerkiksi jonkin hyvän teon tehneet ihmiset alkavat usein leijua sen verran voimallisesti hyvien ihmisten taivaassa, että alkavat itse asiassa lipsua moraalissaan heti tekemänsä yksittäisen hyvän työn, lahjoituksen tai auttamisen jälkeen.

”Koska juuri annoin viisi euroa köyhälle, voin varastaa parilla kympillä toimistotarvikkeita duunista ja valehdella kumppanilleni.”

Ei kuulosta hyvältä.

Juuri ilmestyneen Nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten luottamus omaan tulevaisuuteen on hyvä, mutta usko hyvinvointiyhteiskuntaan ja muihin ihmisiin on laskenut. Nuoret uskovat siis pärjäävänsä itse elämässä, mutta eivät oikein luota muuhun Suomeen.

Suomen kaltaisen pienehkön kylmän reunavaltion yksi parhaista kilpailutekijöistä uhkaa murentua. Luottamusyhteiskunta on arvokkainta omaisuuttamme. Jos emme luota siihen, että minua ja kaveria ei jätetä, alamme järjestellä itsellemme hyviä oltavia ja unohdamme, että kaikkien hyvinvointi on tärkeää.

Kukaan ei voi hyvin, jos ainaisena pelkona on oman onnen ja hyvinvoinnin menetys, ja jos jokainen toinen ihminen on uhkaava vihollinen. Poteroihin kaivautuminen on paitsi epämiellyttävää, myös kallista puuhaa. Luottamus on jotain mitä ei pelkällä rahalla saa. Sitä on vaikea rakentaa, mutta se on helppo tuhota.

Parisuhteessa moraalinen ylemmyydentunto uhkaa rakkautta. Jos kumppanin käytös nähdään epäilyttävänä ja oma käytös on aina selitettävissä paremman ihmisen toimintana, ei ole mahdollista päästä läheiseen rakastavaan suhteeseen.

Oman rakkaan näkeminen hieman muita paremmassa valossa onkin tyypillistä onnellisissa liitoissa. Joskus toki tällainen ”rakkaus” hyväksyy myös rikollisen tai sairaan toiminnan, mikä ei tietenkään ole järkevää ja yleisen edun mukaista.


Parisuhteen henkinen kolmas pyörä  1

Oletko parisuhteessa? Kuka on läheisin ihmisesi?

Useimmat avo- tai avioliitossa olevat sanovat kumppaniaan läheisimmäksi ihmisekseen. Todellisuudessa moni jakaa syvimmät tuntonsa jonkun muun kuin oman puolison kanssa.

Parisuhteen alussa halutaan tietää uudesta rakkaasta kaikki. Millainen olit lapsena? Miltä näytit teini-iässä, missä kävit koulua, mitä harrastuksia sinulla oli?

Mitä ajattelet? Mistä pidät? Miten sinusta tuli noin ihana?

Rakastumisvaiheen jälkeen suhde usein tasaantuu ja lopulta koittaa arki. Kukaan ei jaksa jatkuvaa hullaantumisen tuomaa aivomyrskyä, vaan useimmille ihmisille normaali rakastava parisuhde riittää.

Normaali rakastava parisuhde vaatii yhteistä aikaa, puhumista ja tekemistä. Kumppanille kerrotaan yleensä tavalliset arkikuulumiset: miten töissä meni, onko koira käytetty ulkona tai mitä tehdään päivälliseksi.

Joskus arki muuttuu komenteluksi tai mäkätykseksi. Vie koira ulos, mikset ole käynyt kaupassa, aina täällä kompastuu näihin sun kenkiin.

Tyytyväiset parit ovat kiinnostuneita toistensa mielipiteistä ja pohdinnoista. Puhutaan politiikasta, kasvatuksesta, uskonnosta ja rahasta. Pohditaan pitäisikö oman kylän kirkon vihkiä homoja vastoin piispojen suositusta tai pitäisikö aloittaa uusi harrastus.

Onnellisimmat parit uskaltavat luottaa toisiinsa vielä syvemmin. Puhutaan omista tunteista ja arimmistakin toiveista, peloista ja tarpeista.

Omien syvimpien ja salaisimpien tunteiden jakaminen, tarpeista kertominen ja lähelle päästäminen ei ole parisuhteessa itsestään selvää.

Intiimeimmällä alueella pitää voida luottaa toiseen täysin. Nyt kerrotaan asioita, joiden avulla ihmistä voidaan haavoittaa ja loukata syvälle.

Osa ihmisistä erkanee omasta kumppanistaan. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen ei kiinnosta. Yhteiselämä on pelkkää tosiasioiden toteamista ja arjen töiden delegointia. Jotkut juttelevat parinsa kanssa kaikista muista tärkeistä asioista, paitsi niistä, jotka ovat oman ihmisyyden syvintä olemusta.

Kun kumppanin kanssa ei uskalla puhua kaikista intiimeimmistä asioista, saattaa käydä niin, että jakaa ne parhaan ystävänsä kanssa. Parisuhteen kylkeen voi kasvaa kolmas osapuoli, joka itse asiassa tietää yhden puolison syvimmät tunteet, vaikka liiton toinen varsinainen jäsen on tärkeistä asioista ihan ulkona.

Kun jollekulle (aika usein miehelle) tulee sellainen tunne, että ei itse aina kuulu oman avioliittonsa tai parisuhteensa johtoryhmään, voi tunne olla varsin aito kokemus siitä, että jää oikeasti ulkopuolelle. Jossakin jotkut ovat jakaneet, puhuneet, pohtineet ja päättäneet jopa siitä, mihin parisuhde menee, mutta toiselta varsinaiselta osapuolelta ei ole kysytty mitään.

Jakamalla, luottamalla, kuuntelemalla, puhumalla rehellisesti ja avoimesti kumppanilleen voi huolehtia siitä, että on parisuhteen toinen varsinainen osapuoli. Uskaltaako sinulle puhua? Oletko luottamuksen arvoinen? Haluatko tosissasi ymmärtää toista?

Intiimissä hyvässä ja läheisessä suhteessa on toimiva vuorovaikutus. Siihen ei mahdu kolmatta pyörää.


Seksuaalinen kehitys ja parisuhde  2

Luonnollinen kasvuprosessi aikuisen seksuaalisuuteen ja tasapainoiseen parisuhteeseen kestää vuosia ja vaatii onnistuneesti läpikäydyt vaiheet fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä.

Tuoreimman kotimaisen lasten- ja nuorisopsykiatrian oppikirjan mukaan aivojen hermoverkoissa tapahtuu suuria muutoksia nuoruudessa. Erityisesti pitkät hermoverkkoyhteydet lisääntyvät ja lyhyet vähenevät. Hermoverkot integroituvat ja painopiste siirtyy paikallisesti aktiivisista verkoista laajempiin kokonaisuuksiin, kun aivojen eri alueiden väliset yhteydet vahvistuvat.

Tyttöjen ja poikien aivoissa alkaa tapahtua osittain eri asioita jo 8-13 -vuotiaana, mutta erityisesti 13-17 -vuotiaana voidaan nähdä sukupuolten välisten erojen vahvistuvan.

Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että pojilla ja miehillä ovat isoaivojen aivopuoliskojen väliset yhteydet vahvemmat, kun taas naisilla hallitsivat aivopuoliskojen ja eri aivolohkojen väliset yhteydet. Pikkuaivoissa löydökset eri sukupuolten välillä olivat päinvastaiset.

”Tulokset viittaavat siihen, että pojilla aivojen kehitys suuntautuu naisia paremmin havaintoon ja koordinoituun toimintaan, tytöillä ja naisilla analyyttisen ja intuitiivisen päätöksenteon prosessien yhteensovittamiseen.”

Aikuiseksi kasvaminen ja kypsyminen tasapainoiseen aikuismaiseen parisuhteeseen ja seksisuhteeseen vaatii kuitenkin molemmilta sukupuolilta samantyyppisen henkisen kasvun.

Masturbaatio kuuluu luonnollisena osana nuoruuteen. Murrosikäinen tutustuu kehoonsa ja seksuaalisuutensa. Päässä pyörivät mielikuvat auttavat henkisessä kehityksessä kohti parisuhdeseksiä ja toimivaa ihmissuhdetta.

”Masturbaation puute nuoruusiässä viittaa nuoren kyvyttömyyteen käsitellä herääviä seksuaalisia yllykkeitä.”

Itsetyydytyksen avulla nuori rakentaa mielikuvia itsestään ja vastakkaisesta sukupuolesta (mikäli on hetero). Masturbaatiomielikuvat ovat aluksi infantiileja ja jopa väkivaltaisia. Nuoren täytyy päästä eroon mielikuvista, jotka liittyvät aiempiin läheisiin ihmissuhteisiin, kuten vanhempiin.

Mielikuvat alkavat liittyä ensin vieraisiin aikuisiin ihmisiin ja lopulta samanikäisiin nuoriin. Seksifantasiat siis muuttuvat kehityksen aikana, ja siirtyvät lopulta osaksi esileikkiä.

Seksuaalisen identiteetin epävarmuus johtaa usein erilaisiin yrityksiin vahvistaa ja varmistaa omaa seksuaalisuutta. Uhoilu ja erilaiset kokeilut ovat usein liioiteltuja, kun nuori yrittää todistaa itselleen ja muille omaa kyvykkyyttään.

Murrosiän päättyessä pitäisi nuorella olla vakiintunut käsitys seksuaali-identiteetistään. Tällöin nuori uskaltautuu kokeilemaan seksuaalista vuorovaikutusta parisuhteessa.

Nuorten ensimmäiset seurustelusuhteet ovat yleensä harjoituksia, joissa nuori on usein itsekäs, oikukas ja lähinnä testaa omaa käytöstään ja seksuaalisuuttaan. Seurustelusuhteet saattavat alkaa ja loppua äkisti. Lopulta harjoittelu johtaa parhaassa tapauksessa aikuismaiseen vastavuoroiseen, omat ja toisen tarpeet huomioon ottavaan pari- ja seksisuhteeseen.

Jos kehitys tyssää, eikä henkilö edes aikuisena pysty vastavuoroiseen eroottiseen suhteeseen, jää seksuaalisuus itsekkääksi omien tarpeiden tyydyttämiseksi ja valtataisteluksi kumppanin kanssa. Esimerkiksi monilla narsisteilla seksuaalisuus on jäänyt puberteettiselle asteelle.

Erilaiset sukupuoli-identiteetin häiriöt lapsuudessa huolestuttavat vanhempia yleensä suuresti. Suurin osa häiriöistä korjaantuu kasvun myötä. Yli 80 prosentilla sukupuoli-identiteetin häiriö häviää puberteetissa. Se ennustaa pojilla lähinnä aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Lapsi voi tarvita kasvuun tukea, mutta ennen kaikkea hän tarvitsee hyväksyntää.

Seksuaalinen suuntautuminen selviää normaalisti aikuiseksi kasvamisen myötä. Mitään ”eheyttämistoimenpiteitä” ei tarvita. Psykiatrien mukaan seksuaalisen suuntautumisen voimakas ohjailu aiheuttaa ainoastaan haittaa lapsen ja nuoren kehitykselle.

Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura ja Andre Sourander (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016.


Himokas nainen pelottaa miestä  18

Tuoreen parisuhteen kehitystä on aiemmin tutkittu erilaisten sitoutumistyylien pohjalta. On huomattu, että kiintymys vaikuttaa ihmisten seksuaalisuuteen. Israelilaistutkijoiden ryhmä halusi selvittää, miten asia toimii toisinpäin.

Vähentävätkö seksuaalinen halukkuus ja emotionaalinen läheisyys orastavan parisuhteen kiintymykseen liittyvää epävarmuutta?

62 juuri deittailun aloittanutta paria osallistui kahdeksan kuukautta kestävään tutkimukseen, jossa pariskuntia tarkkailtiin ja tutkittiin kolmeen otteeseen. Ensimmäisellä tutkimuskerralla parit keskustelivat suhteensa seksistä ja tutkijat tarkkailivat heidän seksuaalisen halukkuutensa ja emotionaalisen läheisyytensä määrää.

Tutkittavien kyseiseen uuteen suhteeseen liittyvää kiintymysahdistusta ja välttelyä selvitettiin joka tutkimuskerralla. Tulokset erosivat sukupuolen mukaan.

Miesten osoittama seksuaalinen halukkuus kumppania kohtaan ennusti sekä miesten että naisten suhteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden vähenemistä. Ts. se että mies tuntee voimakasta halua naisystäväänsä kohtaan vahvistaa molempien mielestä parisuhdetta.

Sen sijaan naisen selvä seksuaalinen halukkuus miesystävää kohtaan esti miehen epävarmuuden vähenemistä, eli piti miehen varpaillaan parisuhteessa. Naisen osoittama läheisyys sai miehen suhteeseen liittyvän epävarmuuden vähenemään.

Nainen näyttäisi kiintyvän mieheen seksin perusteella, ja mies näyttää varmistuvan naisestaan, kun tämä on sitoutunut tunnetasolla. Voiko tämä olla totta?

Moran Mizrahi, Gilad Hirschberger, Mario Mikulincer, Ohad Szepsenwol and Gurit E. Birnbaum: Reassuring sex: Can sexual desire and intimacy reduce relationship-specific attachment insecurities? European Journal of Social Psychology, June 2016.


Eron syyt naisten ja miesten näkökulmasta  10

Heterosuhteissa miesten ja naisten käsitykset parisuhteen toimivuudesta näyttävät erkaantuvan. Parisuhdeneuvojat ovat jo jonkin aikaa ihmetelleet, miksi erot tulevat miehille niin usein yllätyksenä.

Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että naiset havaitsevat eroon päättyvissä liitoissa ongelmia jo suhteen alussa. Monet miehet huomaavat parisuhteen ongelmat vasta eron jälkeen.

Miksi naiset ja miehet näkevät parisuhteen niin eri tavoin?

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaarasen mukaan parisuhteen ongelmien syyt tulisi selvittää, jotta voidaan kehittää keinoja suhteen parantamiseksi.

Entä jos toinen osapuoli ei näe mitään ongelmaa?

Psykologian tutkija Hannah C. Williamsonin ryhmä tutki parisuhdeongelmien syntyä. Oliko parilla ongelmia jo avioliiton alussa vai ilmaantuivatko ongelmat vasta myöhemmin? Missä vaiheessa ne muuttuivat vakavammiksi?

Tutkimuksen avioparit vastasivat kysymyksiin neljä kertaa avioliiton kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Varsinaisten erojen syiksi kerrottiin vuorovaikutuksen ongelmat, luottamuspula ja uskottomuus. Syyt ovat samoja kuin aiemmissakin erotutkimuksissa.

Williamsonin ryhmän tutkimuksessa kävi ilmi, että vaimot olivat miehiä herkempiä havaitsemaan parisuhteen ongelmia, ja he myös useammin huomasivat ongelmien pahenemisen. Vaimot tunnistivat liiton alussa seitsemässä tapauksessa kolmestatoista parisuhdeongelman, joka myöhemmin johti eroon, kun taas vain yhdessä tapauksessa kolmestatoista oli mies huomannut jo naimisiin mennessään myöhemmin eroon johtavan ongelman.

Tutkimuksen mukaan eroon johtavien parisuhteiden ongelmat näyttävät naisten mukaan alkaneen jo suhteen alussa. Monet miehet taas eivät huomaa mitään ongelmia edes eron jälkeen.

Monet parisuhdeongelmat ovat pysyviä, eikä toisen osapuolen toive ongelmien selvittämisestä yleensä johda mihinkään. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että ongelmien ilmaantuessa miehet vetäytyvät ja vaimot turhautuvat ja hakevat lopulta eroa.

Tutkimuksen mukaan ongelmiin ajautuvilla ja eroon päätyvillä pareilla on jo suhteen alussa muita vähemmän rakkautta ja tyytyväisyyttä tukevia ominaisuuksia parisuhteessaan.

Naisten ja miesten käsitykset avioliiton laadusta ja ongelmien selvittämisen tarpeesta näyttävät olevan hälyttävän kaukana toisistaan. Miehet eivät ole halukkaita tai kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, joita he eivät nähtävästi edes huomaa olevan. Naiset taas haluavat jotain, mitä miehet eivät ilmeisesti pysty hahmottamaan.

Naisten sanotaan jo nyt olevan liian nirsoja parisuhdemarkkinoilla. Tämän tutkimuksen ja erotilastojen perusteella näyttäisi ennemminkin siltä, että naisten tulisi vieläkin tarkemmin harkita parisuhteensa laatua ennen sitoutumista.

Vaihtoehtoisesti naisten on sopeutettava odotuksensa todellisuuteen.

Alkuperäisen tutkimusartikkelin voit lukea tästä.


Parisuhdetta voi hoitaa yksin  2

”Usein parisuhdeongelmat on yksilön ongelmia”, väittää parisuhdeneuvoja Sari Liljeström. Liljeström työskentelee parisuhdekeskus Katajassa.

”Apua voi siis myös hakea yksin. Parisuhdetta voi hoitaa yksin”, sanoo Liljeström.

Liljeströmin mukaan muutosta parisuhteen ongelmiin voi hakea muuttamalla omaa käytöstään. ”Se lisääntyy mihin keskittyy”, hän muistuttaa.

Parisuhteen kestävyydelle tai ongelmien sietämiselle ei voida laittaa mitään yleistä rajaa. Ihmisten tausta ja henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat pitkälti myös parisuhteen joustavuuden määrän.

”On olemassa yksilön rajat, ei parisuhteen kestävyyden ongelmaa, vaan yksilön rajat. Ihmiset panee suojat päälle, kun on menty lähelle rajaa.”

Usein kuulee, että riitaan tarvitaan kaksi, tai että parisuhdetta voi hoitaa vain yhdessä. Liljeströmin näkemys on virkistävä ja toivoa antava, jos kokee parisuhteen vaikeaksi, eikä kumppani halua lähteä vaikka pariterapiaan. Kärsivä voi hakea apua ihan itse.

Liljeströmin mukaan useimmat ihmisen kriisit ovat yksilön kriisejä. Omia ajatuksia ja tunteita tutkailemalla voi saada avun hankalaan tilanteeseen. Samalla usein muutkin ihmissuhdeongelmat, kuten parisuhteen klikit, helpottavat.

Liljeströmin mielestä aikuisten ihmisten tulisi käsittää, ettei toinen henkilö voi koskaan ratkaista kaikkia ongelmiamme ja tyydyttää kaikkia tarpeitamme.

”Hyvä parisuhde on sellainen, jossa saan ajoittain riittävästi sitä mitä tarvitsen, jotta kestän ne hetket kun en saa.”

Sari Liljeströmin luento 30.11.2016

Edellinen