Seksiä siellä, seksiä täällä, siellä aah täällä aah, joka puolella aah aah, hiiala hiiala hei.
Jos joku väittää, että nykyään on seksiä joka puolella, niin on sitä osattu ennen vanhaankin.
Isännät, emännät, rengit ja piiat pistivät menemään niin että oljet pöllysivät. Härskit setämiehet riiustelivat lavatansseissa ja naapurit Erkot runkkasivat ikkunan takana. Tyttärien tissit pullahtivat ”vahingossa” esiin ja vaatteet tipahtivat järvenrannalle poikain tiiraillessa pusikossa.
Todistusaineistoa:
Elias Lönnrot.
Mies, joka ansaitsee kaiken kunnian olla oma virkkeensä omalla rivillänsä.
Mies joka käveli tuhansia kilometrejä kerätäkseen runoja.
Mies joka teki aivan helvetillisen työn suomen kielen eteen ja taakse, kirjoitti ylös myös hieman roisimpaa materiaalia.
Häveliäisyyssyistä tämäkin runo pysyi kansalta salassa vuoteen 1997 asti, jolloin se julkaistiin kokoelmassa Suomen kansan vanhat runot. (Fun fact. 90-luvulla Suomessa sallittiin muutakin kuin Lönnrotin keräämät rivoudet. Vuoden 1999 laki salli pornografiassa esitettävän suuseksiä, spermakuvia, seksiapuvälineitä ja anaaliyhdyntää.)
Piika kivellä
Piika istupi kivellä…
Jo on lyöty lörtykällä,
pantu nahkapaalikalla.
Nussi pipit, nussi papit,
nussi rikkahat ritarit,
vielä tunki tuomaritki,
tunki tuomarin kasakat
sekä mietti mittaritki
rajan varsin raunioilla.
Vielä minua seppä sertti,
senki sertti seisallahan
pajassa paletta vasten,
liettä vasten liekutteli,
kolmasti sepän kolari.
Tuoll’ on mulkut muunnäköset,
kyrpä kelpo kyynärätä,
kara kahta kirvesvartta
jolla pieksi persettäni
rapsutti rakoni suuta.
Siitä on asti auki ollut,
iän kaiken kirvellähän
tuon pahan palikan jälken,
murhamiehen mulkun työstä.
Tämän pohjoiskarjalaisen runonlaulajan kanssa minunlaiseni törkyturpa olisi viihtynyt tovin jos toisenkin. Olisimme voineet ottaa pientä kisaa kahvikupposen äärellä. Runo jatkuu vielä pitkän pätkän ja loppuu sanoihin:
Voi mun voista vittuani,
rasvaista rakoni päätä,
kun se raukui rastaana,
vinkui viisillä sanoilla.
Lauantaina on sitten suurten miesten päivä. Eliaksen nimpparit ja herra Agricolan ikioma juhlapäivä. Liputan, arvostan ja kumarran.