• Mirja Wuokko

Pinkki aggressio

Naiset eivät ole kiltimpiä kuin miehet. Fyysisesti heikompina ja ihmissuhteista riippuvaisina naiset eivät voi vaarantaa suhteitaan käyttämällä suoraa aggressiota tai väkivaltaa - joten he oppivat jo pienenä käyttämään sosiaalisia taitojaan manipulointiin: miten saada tahtonsa läpi ja pysyä leikin keskipisteenä suututtamatta muita. Sanoo sukupuolieroja tutkinut neurobiologi Louann Brizendine.

Tutkijat keksivät käsitteen ”pinkki aggressio” kuvaamaan ilmiötä, jonka jokainen joskus tyttöporukassa ollut tunnistaa, ellei ole ihan ulalla sosiaalisista peleistä. Pinkkiä aggressiota on esimerkiksi se, kun tyttö ehdottaa toiselle jotakin, josta hänen on vaikea kieltäytyä vaikuttamatta itsekkäältä ja ikävältä kaverilta. Asia siis esitetään ystävällisen ehdotuksen muodossa.

Brizendine väittää, että jotkut naiset jäävät pikkutytön asteelle ja alkavat kirkua, jos joku ei tee kuten he pyytävät tai jos he eivät saa olla kaiken keskipisteenä. Vähän samaan tapaan kuin jotkut hiekkalaatikkoasteelle jääneet miehet, jotka iskevät heti lapiolla päähän, jos ei toinen tee niin kuin sanotaan.

Pinkin aggression kohde joutuu helposti ansaan. Jos toinen sanoisi suoraan jotain ikävää, voisi puolustautua tai sanoa, et hei älä ole törkeä. Piiloaggression kohteeksi joutunut harvemmin keksii nopean ja tyylikkään väistöliikkeen tai varsinkaan upeaa vastaiskua, jolla saisi tilanteen kääntymään omaksi voitoksi. Jotkut taitavat manipuloijat onnistuvat jyräämään toisen vielä niin, että yleisö symppaa sikaa eikä uhria, niin kuin normaalidraamassa kuuluisi.

11 kommenttia

Anonyymi

19.12.2010 12:40

Tunsin yläasteella tytön, joka halusi olla sekä tyttöjen että poikien huomion keskipisteenä koko ajan. Hän käyttäytyi kuin kuningatar hovinsa keskellä, ja jotenkin kaikki tuntuivat hyväksyvän tilanteen. Itse pidin häntä ärsyttävänä, teennäisenä ja oikuttelevana mutta en kehdannut puhua asiasta muiden kanssa, koska luulin muiden palvovan tätä tyttöä ja pelkäsin jääväni yksin mielipiteeni kanssa. Vasta ollessani yhdeksännellä luokalla, kun tämä kuningatar oli jo päättänyt peruskoulun, otin asian puheeksi muutaman kaverini kanssa. Kävi ilmi, että olimme kaikki ajatelleet samalla tavalla! Miten typerää yläasteikäisten joukkoon kuulumisen tarve onkaan. Olimme hampaita kiristellen jokainen mielistelleet yhtä kiusankappaletta siinä pelossa, että jäisimme porukan ulkopuolelle.

Jälkikäteen olen miettinyt, mitä hänestä on tullut. Aikuistumisen myötä hänen on varmasti vaikea saada samanlaista jakamatonta huomiota ja ihailua kuin yläasteella ja jossain vaiheessa hänen on täytynyt huomata, ettei kaikkien häneen kohdistama ihailu ole aitoa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

20.12.2010 07:30

Jaa ei tää ollukkaan kiukkusista homoista...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

20.12.2010 12:31

Sama jatkuu yläasteelta vielä työpaikoille asti! Ikävän usein työpaikalla on porukassa kuningatar, joka näppärästi manipuloi koko jengin mitä ihmeellisimpiin myönnytyksiin omaksi hyväkseen. Ja siihen on edelleen vaikea puuttua, koska ulkopuolellakaan ei ole kivaa. Joukkovoima voisi auttaa, mutta heittää ensimmäisen kiven, tai käsilaukun...?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

20.12.2010 12:32

Miesten lapiolla päähän-meininki on paljon reilumpaa kuin naisten selän takana piikittely tai ikävä manipulointi, johon on vaikea reagoida muuten kuin manipuloijan toivomalla tavalla!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

20.12.2010 23:29

Minulla on tähän ratkaisu: Välinpitämättömyys. Menihän siinä toki vuosi eikä useimpiin työporukan keskinäisiin tilaisuuksiin tule kutsua, mutta se on mielestäni pieni hinta siitä että duunin taulapäät ymmärtävät että olen yksin vähintään yhtä vahva elementti hengen tasolla kuin he porukalla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Dia

5.1.2011 02:31

Muutama korjaus/tarkennus väitteisiin eli manipulaation purkua.

1. " -- tyttö ehdottaa -- "
Ehdotus on ehdotus, ei käsky. Ehdotus sallii kieltäytymisen mahdollisuuden.

2. " -- vaikea kieltäytyä -- "
Kieltäytymisen vaikeusaste tulee ihan ihmisen (tässä tapauksessa sen, jolle ehdotus tehdään) omasta osaamisestaan. Muiden miellyttämiseen pyrkivä murtuu jo ennen kuin on paineita tiedossakaan, henkisesti terve ja eheä ihminen sanoo "ei" ihan yhtä luontevasti kuin hengittää.

3. " -- vaikuttamatta itsekkäältä ja ikävältä kaverilta."
Se, miltä jokin/joku vaikuttaa, ei vielä kerro itse asiasta/ihmisestä juuri mitään, vaan kertoo aika paljon siitä, kuka tätä asiaa/ihmistä tarkkailee.

Ergo: jos joku kaveri kieltäytyy toisen pyytämän ehdotuksen toteuttamisesta, hänhän vain käytti oikeuttaa myös ei-vastaukseen. Olennaista onkin se, miksi kaveri leimaisi kieltäytyjän ikäväksi kaveriksi. Todennäköisesti siksi, että ehdottajalla oli odotuksia, jotka eivät täyttyneet eli hänen manipulaatioyrityksensä meni metsään.

Summa summarum: terveet ihmiset eivät suutu, kun heidän ehdotuksiinsa vastataan kieltävästi, eivätkä leimaa kieltäytyjää huonoksi ihmiseksi, ikäväksi kaveriksi tai vitun huoraksi. Jos taas ihminen leimataan persoonana negatiivisesti yhden tekonsa (tai siitä kieltäytymisen) perusteella, leiman antaja ja ehdotuksen tekijä ei taidakaan olla kovin terve ja ehyt ihminen itse - ja sellaisiltahan voi jatkossakin odottaa koiruuksia.

Kuka muka haluaa feikkifrendejä elämäänsä?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Dia

5.1.2011 02:35

Muistan ala-asteelta erään tytön, joka oli taitava piirtämään. Kaikkien ihastellessa tuotoksiaan tyttö vähätteli niitä ilmeisesti saadakseen lisää kehuja, joita tulkin vuolaasti.

Sinänsä pieni manipulaatio, mutta manipulaatio kuitenkin, tietoinen tai ei.

Ajattelin kokeilla myötäillä tytön sanoja eikä niiden takana piilevää vastakkaista merkitystä. Seuraavan kerran hänen sanoessaan "Noi mun piirustukset on ihan rumia, en mä osaa piirtää ollenkaan" ehdin ennen ylistyskuoroa: "Joo, oot ihan oikeessa. Noi on rumia etkä se selvästikään osaa piirtää."

Tyrmistynyt hiljaisuus. Eipä tyttö enää hakenut huomiota.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

5.1.2011 12:17

Joo, kyse on vähän eri asioista. Tietysti hyvien ystävien kesken pitäisi voida sanoa suoraan mitä haluaa. Eikä puolituttujen mieliksi kannata tehdä mitään mitä ei halua tehdä. Monet sosiaalisesti joustavat ihmiset välttävät toisen mielen pahoittamista hyvinkin pitkälle. Herkät ja empaattiset ihmiset eivät useinkaan jyrää omaa mielipidettään esiin.

Tässä oli kyse ryhmäkäyttäytymisestä, esimerkiksi päiväkodissa, luokassa tai vaikka työpaikalla, jossa (ei niinkään puhtaasti ystävyyspohjalta) kokoontuu ryhmä naispuolisia henkilöitä. Heidän kohdallaan on havaittu ilmiö, jossa taitavat manipulaattorit onnistuvat ujuttamaan asioita oman tahtonsa mukaan esittämällä ne muka ystävällisinä ehdotuksina. Jos toinen kieltäytyy, ei pelkona ole pelkästään ehdottajan mielen pahoittaminen, vaan koko ryhmän närkästys. Kyse ei ole siitä, etteikö manipuloitava uskaltaisi ottaa faittia manipulaattorin kanssa - ehkä kunnon riita puhdistaisi ilmaa- vaan siitä, että manipulaattori saa koko ryhmän puolelleen ja kohde joutuu väkisinkin väärinymmärretyksi.

Jos on hyvin itsenäinen kulkija, tai itse ryhmän johtaja, ei välttämättä osallistu tähän mukailemiseen.

Tiedän aikuisten naisten ryhmiä, joissa on hankalaa olla jatkuvasti eri mieltä lauman kanssa. Joissakin ryhmissä on yllättävän suuri ryhmäpaine, kun taas toisissa on hyvinkin vapaata hengittää ja ajatella itsenäisesti. Jotkut valitsevat täysin omaehtoisesti omat ryhmänsä ja laittavat välit poikki jopa kaikkiin sukulaisiinsa, jos eivät saa olla juuri niin kuin haluavat. Enemmistö joustaa ja mukautuu.

Ihmisillä on yleensä suuri tarve tulla rakastetuiksi ja hyväksytyiksi. Joskus tämä tapahtuu aidon ymmärtämisen ja hyväksymisen kustannuksella.

Toki hyvän itsetunnon omaava, itsensä kanssa sinut oleva ihminen osaa paremmin ilmaista kantansa, tiukasti mutta rauhallisesti. Jos menee mille tahansa luokalle peruskoulun yläasteella, väitän ettei suuri osa ihmisistä voi täysin vapaasti olla oma itsensä ja ilmaista tahtoaan ja mielipiteitään turvallisesti. Harva työpaikkakaan on täysin ihmisen persoonallisuutta tukeva ja turvallisen tuntuinen ympäristö.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Dia

10.1.2011 02:54

Mikäli kyseessä on ryhmä, jossa yhden on vaikeaa olla eri mieltä muiden kanssa, puhutaan vähemmän terveestä ilmapiiristä, ja siellä harve tervepäinen pysyy vapaaehtoisesti tai muutenkaan. Terveet ihmiset joko välttelevät näitä kuppikuntia tai puhuvat suoraan kuppikunnan kuningattarelle - manipulaatio on todellisuudessa helppo purkaa, kunhan tietää niksit eli on lukenut ihan perusprykaa ja opiskellut edes logiikan alkeet.

Ei tarvitse olla edes kovin "hyvin itsenäinen kulkija" voidakseen purkaa manipulaation. Ryhmä yhden kuningattaren takana tuntuu koostuvan aivottomista tai ylijoustavista hyväksyntää hakevista ja itsestään epävarmoista muovailuvahaihmisistä, jotka seuraavat sitä äänekkäintä ja dominoivinta ihmistä. Ei kovin haluttua seuraa, vai?

Hyväksynnän hakeminen oman hyvinvointinsa kustannuksella vielä aikuisiälläkin on jo iso terveysriski: pahimmillaan ihminen luopuu minuudestaan ja elää palvellakseen muita, eikä häntä vieläkään arvosteta - miksi pitäisi, kun hän asentaa itsensä maan rakoon? Hänestä tulee alhaalta ylöspäin katsoja, joka pyytelee anteeksi anteeksipyyntöjäänkin ja taipuu vaikka solmuun, kun ei selkärankaa ole nimeksikään. Nämä kumirankaihmiset patoavat vuosikausia ongelmia ja sitten flippaavat täysin, tai pahimmillaan sairastuvat vakavasti, koska elimistö haluaa tuhota itsensä, kun ei enää kestä paineessa ja huomiovakuumissa elämistä ja kärsii 24/7 sisäisistä ristiriidoista.

Peruskoulun yläasteet ovat täynnä kehityksen pahimmassa solmussa olevaa porukkaa, joiden fysiikka muuttuu kilpaa psyyken kanssa. Sieltä nyt on ihan turha odottaa ihmeitä, mutta teinimeininkiä vielä yli 30-vuotiaanakin noudattavat ovat kyllä surullista ja vaarallistakin seuraa. Valitettavasti niitä näkee myös työpaikoilla, molempien sukupuolten edustajissa. Hyvä puoli asiassa on se, että seuransa voi valita ja työpaikankin voi vaihtaa. Nimim. kokemusta on.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

7.3.2011 03:32

En löytänyt ensimmäistäkään lähdettä termille "pinkki aggressio". Sattuuko kirjoittajalla itsellään olla jotain aiheeseen liittyvää dataa saatavilla?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

7.3.2011 11:19

Toki. Jos kirjoitan omia mielipiteitäni tai kerron omista kokemuksistani, en laita niitä tutkijoiden suuhun. Usein kyllä tieteellisiä tuloksia voi soveltaa reaalielämässä tai voi etsiä tositapahtumista metkoja sovelluksia.

Löydät läjän tutkimuksia ja lähteitä kirjasta Louann Brizendine: The Female Brain. Lähteet ovat tieteellisiä tutkimuksia. Brizendine itse ei ole mikään mustatuntuu-kirjoittaja, vaan valmistunut neurobiologiksi Californian yliopistosta Berkeleystä, väitellyt Yalen lääkiksessä ja erikoistunut psykiatriaan Harvardissa. Hän siis on sekä aivotutkija että psykiatri ja tunnustettu tutkija ja opettaja Yhdysvalloissa. Koska hormonit vaikuttavat niin paljon naisten elämään ja psyykeen, eikä sitä ollut Brizendinen mukaan riittävästi otettu huomioon (miesten tekemässä) lääketieteessä, perusti hän 90-luvulla aihetta tutkivan klinikan.

Pinkistä aggressiosta voi lukea myös esim. tästä artikkelista:

http://abcnews.go.com/GMA/Books/story?id=2274147&page=4

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi