Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on pojat.

Mindfulness ei toimi teineillä

Tietoinen läsnäolo pelastaa ihmisen maailmantuskalta ja jopa sairauksilta. Tai sitten ei. Scientific American uutisoi mindfulnessin voivan jopa heikentää nuorten henkistä hyvinvointia, etenkin pojilla.

Psykologian professori Cindi Mayn artikkelissa kerrotaan mindfulness-tutkimusten heikkouksista ja uudesta yläasteikäisille tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan teinit eivät hyödy mindfulness-opetuksesta ollenkaan.

Myös aikuisiin kohdistuvissa tietoisen läsnäolon tutkimuksissa on huomattu puutteita. Kontrolliryhmät puuttuvat, vain positiivisia tuloksia on julkaistu, mindfulnessin määrittely ei ole ollut tarkkaa jne.

Koulututkimuksessa teinien psyykkistä hyvinvointia tutkittiin kolmena eri ajankohtana. Viikko ennen mindfulness-opetusta, viikko sen jälkeen ja vielä kolmen kuukauden kuluttua.

Itse minfulness-valmennus kesti kahdeksan viikkoa, se toteutettiin koulupäivän aikana ja kouluttaja oli sertifioitu mindfulness-opettaja. Sama kouluttaja kävi viidessä eri koulussa opettamassa. Jokaisessa koulussa oli myös kontrolliryhmä nuoria.

Nuoret saivat lisäksi kotitehtäviä, tosin vain noin neljännes teki niitä tunnollisesti.

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin testeissä arvioitiin seuraavia tekijöitä: masennus ja ahdistus, tyytyväisyys omaan kehoon ja painoon, hyvinvointi, tunteiden säätely, ns. itse-myötätunto ja mindfulness (tietoinen läsnäolo).

Aikuisten kohdalla on saatu lievää näyttöä mindfulnessin toimivuudesta masennuksen, ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Miten kävi nuorten kanssa?

Mindfulness-opetus ei auttanut teinejä mitenkään. Itse asiassa nuorten poikien ahdistus lisääntyi koulutuksen myötä. Myös alkujaan tasapainoiset nuoret olivat sessioiden jälkeen aiempaa huolestuneempia painostaan ja heidän masennuspisteensä nousivat jonkin verran.

Cindi May arvioi, ettei nuorten kohdalla kannata käyttää muotivalmennuksia. Psyykkistä apua tarvitseville nuorille kannattaa edelleen tarjota toimiviksi todettuja terapioita. Ja terveiden nuorten päätä ei nähtävästi kannata sekoittaa aikuisten hörhöilyillä.

Jos nuori ei ole aiemmin kiinnittänyt sen suurempaa huomiota vartaloonsa, painoonsa tai onnellisuuteensa, ei kannata alkaa kaivella, josko jotain pientä traumaa tai kehitettävää kuitenkin löytyisi.


Pelastakaa miehet  18

Miesten syrjäytyminen ei ole vain suomalainen ongelma. Lähes kaikissa kehittyneissä maissa naiset alkavat vallata yliopistot ja työpaikat. Naiset pärjäävät miehiä paremmin myös monilla muilla elämän alueilla. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, harrastavat monipuolisesti ja ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa.

Suomalainen lääkäriseura on esittänyt syitä miesten lyhyempään elämään: makkara, tupakka ja viina, lihavuus, tapaturmat ja keskinäinen väkivalta.

Kukaan ei ole löytänyt järkevää syytä siihen, mikseivät pojat ja miehet pärjää opinnoissa tytöille ja naisille. Koulua on syytetty tyttöjen suosimisesta. Poikien on väitetty pelaavan liikaa väkivaltapelejä. Poikia on epäilty laiskoiksi.

Ihan todistetusti suomalaiset tytöt ja pojat kasvatetaan erilaisiin rooleihin. Jo kotona ja päiväkodissa tytöt vastuutetaan tekemään enemmän hommia. Pieniä poikia pidetään liian avuttomina ja hitaina juuri mihinkään askareisiin. Toisaalta monen mielestä muiden palveleminen on tytön toinen luonto.

Pojat todella kehittyvät keskimäärin hieman tyttöjä hitaammin. Miksi tämä ei aiemmin haitannut poikien menestystä? Mitä on tapahtunut?

Suomalainen peruskoulu päättyy sellaisessa murrosiän vaiheessa, jossa osa tytöistä on jo kypsynyt hieman miettimään tulevaisuuttaan. Miten on poikien laita? Suomessa poikien maailmassa ei ole muodikasta olla hyvä koulussa. Miksi meillä on tällainen junttikulttuuri?

Tosiasiassa sama ongelma koskee muitakin maita. Yhdysvaltalainen johtamisen ja organisaatiopsykologian professori Ronald E. Riggio luettelee neljä syytä poikien ja miesten huonoon asemaan:

1. Miehet eivät hakeudu korkeakouluopintoihin. Yhä useampi korkeamman koulutuksen opinahjo täyttyy tytöistä. Hienoa että naiset jaksavat ja haluavat opiskella. Pidemmän päälle tästä trendistä koituu kuitenkin kaikille ongelmia, jos miehet putoavat kelkasta kokonaan.

2. Miesten kunnianhimo on laskussa. Riggion mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat miesten kunnianhimon laskeneen useimmissa tutkituissa maissa. Kun esimerkiksi 66 prosenttia naisista haluaa hyväpalkkaisen uran, näin ajattelee vain 59 prosenttia miehistä.

3. Pojat roikkuvat netissä pelaamassa ja katsomassa pornoa. Sen sijaan he voisivat tehdä koulutöitä ja harrastaa hyödyllisiä harrastuksia (niin kuin tytöt tekevät).

4. Pojilla ja miehillä on ongelmia tunne- ja sosiaalisissa taidoissa. Riggion oman ryhmän tutkimuksissa miessukupuolen emotionaaliset kommunikaatiotaidot ja sosiaaliset taidot ovat hieman parantuneet, mutta jäävät silti yhä enemmän jälkeen naisten jo valmiiksi paljon paremmista taidoista. Professorin mukaan miesten heikommat taidot hankaloittavat menestymistä työelämässä ja parisuhteissa.

Riggion mielestä nämä neljä trendiä ajavat miehet heikkoon menestykseen. Huono koulutus ja vähäinen kunnianhimo johtavat huonompiin työsuorituksiin ja heikkoon tuottavuuteen. Jos työelämä sulkee ovensa miehiltä, on Riggion mukaan todellisena vaarana, että miehet ryhtyvät rikollisiin puuhiin.

Kommunikaatio-ongelmat johtavat huonoon perhe-elämään, ja jatkuvasti naisen päihittämäksi joutuminen voi Riggion mukaan johtaa naisvihaan. Kaiken tämän seurauksena miesten elämänlaatu huononee. (Ei kai naistenkaan elämänlaatu em. seikoista juuri parane?)

Riggio ehdottaa vanhempien tiukkoja kasvatustoimia poikien nettiajan vähentämiseksi. Lisäksi hän suosittelee mentorointiohjelmia poikien opintotaitojen ja -innon parantamiseksi. Kolmanneksi tarvitaan lisää opetusta kommunikaatiotaitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamiseksi. Hyvien käyttäytymistapojen opetteluun tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kiusaamisen ja aggression vähentämiseksi tarvitaan lisäpanostusta, ja kaikkien ongelmanratkaisutaitoja tulisi parantaa.

Miten tämä saadaan ujutettua suomalaiseen peruskouluun? Erilaisia kiusaamisen taltuttamisen ohjelmia on kyllä käynnissä, mutta entä muut osiot? Joissakin kouluissa on harjoiteltu mielenterveystaitoja ja kommunikaatiota. Missä viipyvät opiskeluun ja työhön orientoivat mentorit?


Montako esinahkaa vielä uhrataan?  2

Suomessa tyttöjen ympärileikkaus on kielletty törkeänä pahoinpitelynä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole kielletty missään maassa.

STM on antanut uudet toimintaohjeet poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta 20.1.2015 (STM/242/2015).

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuva toimenpide, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Toimenpide on yleinen esimerkiksi juutalaisilla tai muslimeilla. Myös Yhdysvalloissa enemmistö miehistä on ympärileikattu.

STM:n mukaan Suomessa tehdään yli 400 leikkausta pelkästään uskonnollisista syistä, ilman lääketieteellistä perustelua. Lääkäriliiton mielestä näitä perusteettomia leikkauksia on vielä enemmän.

THL:n 2014 selvityksen mukaan vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta lieviä ja kohtalaisia haittoja esiintyy, etenkin imeväisiän jälkeen, kokemattoman tekijän takia ja epästeriileissä olosuhteissa.

Mitkä ovat pitkän aikavälin haitat? Mitä haittaa leikkauksesta voi olla seksuaalisuudelle? Mitä psykologisia haittoja silpomisesta voi olla? Tätä ei ilmeisesti tiedetä, sillä STM ei ole löytänyt kattavia seurantatutkimuksia ohjeensa perustaksi.

STM:n mukaan kyse on peruuttamattomasta toimenpiteestä, jossa puututaan pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen. STM ei kuitenkaan kiellä toimenpidettä, ilmeisesti siksi, ettei sitä ole muuallakaan kielletty. Ääneen lausumattomana pelkona lienee salaleikkausten kasvu.

Sosiaali- ja terveysministeriön varsinaiset ohjeet ovat tällaiset:

Leikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri.

Lääkärin on annettava pojan huoltajille riittävät tiedot leikkauksen luonteesta, vaikutuksista, mahdollisista haitoista sekä toimenpiteen peruuttamattomuudesta. Huoltajat voivat antaa luvan leikkaukseen vasta riittävän selvityksen saatuaan.

Pojan molemmilta vanhemmilta vaaditaan kirjallinen suostumus. Mikäli toinen vanhemmista vastustaa leikkausta, sitä ei saa tehdä.

Poikaa on kuultava ennen leikkausta. (Tämä ei onnistu niissä kulttuureissa, joissa lapsi leikataan vauvana.)

Pojalle on annettava kipulääkitys. Leikkaus on tehtävä steriileissä ja asianmukaisissa olosuhteissa.

Ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. (Yksityisellä pelkkä leikkaus maksaa esim. ruoholahtelaisessa klinikassa 490 euroa plus lääkitys, esitutkimus, lääkärin- ja toimistopalkkio.)

Lopuksi STM muistuttaa, että Suomi on tehnyt lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24, jonka 3. artiklan mukaan jäsenvaltiot ryhtyvät tehokkaisiin toimiin poistaakseen lasten terveyttä vahingoittavia perinteisiä tapoja.

Suomi pyrkii vähentämään ei-lääketieteellisiä poikien ympärileikkauksia jatkamalla vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Väestöliiton 20.4.2015 tiedotteessa kaivataan lisää ruutia ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen vastustamiseen. Väestöliitto vetosi yhdessä Pelastakaa lapset ry:n ja Lääkäriseura Duodecimin kanssa päättäjiin lainsäädännön saamiseksi. Nyt saatiin ohjeet.

On parempi päästä leikkaussaliin oikean kirurgin käsiin kuin uhrata esinahkansa jonkun puoskarin olohuoneessa ilman puudutusta, mutta ainoa oikea toimenpide olisi lain säätäminen asiasta. Haluammeko että uskonnolliset yhteisöt päättävät lasten ruumiiden silpomisesta oman perinteensä mukaan vai haluammeko, että Suomi säätää asiasta paremmin suomalaiseen kulttuuriin sopivan kaikkien ympärileikkaukset kieltävän lain?


Tyttöjä sorretaan jumppatunnilla  9

Tuomari väittää blogissaan, ettei naisten huonoista heittotaidoista voi puhua ääneen.

Höpöhöpö. Siis kyllä, yleensä tytöt ja naiset heittävät huonosti, mutta ei sen sanomista tarvitse varoa mitenkään.

Olen monta kertaa ihmetellyt ääneen, mikseivät naiset osaa heittää kunnolla, minä mukaan lukien.

Useimmat pienet pojat aloittavat heittelyn jopa jo ennen kuin oppivat kävelemään. He saattavat treenata sitä monta tuntia päivässä. Miksi?

Onko se jokin geneettinen taipumus, kuten jäänne jostain villieläinten metsästyksestä, vai onko tämä hauska seikka vain kulttuurinen tapa? Vaikea on sitäkään uskoa. Toki paljon heittelevää tyttöä varmasti torutaan poikia enemmän. Heittely jotenkin kuuluu poikana olemiseen.

Heittelin jonkin verran kiviä veljeni ja muiden poikien kanssa pienenä. Saan edelleen muutaman leivän veden pintaan, mutten ole koskaan saanut kiveä lentämään kerrostalon katolle. Jotenkin en saanut kipinää jatkaa harjoittelua.

Olin kerran valvomassa erään koulun urheilupäivää. Moni poika heitti hienosti keihästä ensimmäistä kertaa elämässään. Vain yksi tyttö ylsi samaan. Sattumaako?

Yksi syy tyttöjen joihinkin huonompiin urheilutaitoihin on koulujen erilliset liikuntatunnit. Vaikka aineopettajat valmistuvat kaikki Jyväskylän liikuntatieteellisestä, näyttää siltä, että he ovat käyneet siellä miesten ja naisten linjat.

Pojille opetetaan paljon useammin liikunnan perustaitoja ja niiden tekniikoita perusteellisesti. Minulle ei ole koko (12v) kouluaikana kertaakaan näytetty, miten heitetään oikein. Yksi mies on nyt aikuisena näyttänyt minulle heittotekniikan juurta jaksain, mutta unohdan ohjeet aina heittäessäni. Heitän jopa tikkaa todella hullunkurisesti, vaikka välillä ihan hyvin tuloksin. Olin liikunnassa kuitenkin kiitettävä oppilas, mikä varmaan hämmästyttää niitä miehiä, joiden kanssa olen pelannut sählyä.

Vastaavasti monet pojat jäävät varmaan paitsi sellaisista liikuntataidoista, joita pidetään naisellisina. Kun laittaa ryhmän miehiä ensimmäistä kertaa aerobicciin, saa nauraa silmät vedessä. Miesten kuntokaan ei tahdo kestää koko tuntia. Silti heidän koordinaationsa voi olla hyvä jalkapallokentällä tai pallonheitossa.

Tytöt ja pojat pitäisi laittaa yhteiseen jumppakouluun 1-vuotiaana ja vetää sama monipuolinen treeniohjelma läpi kaikille. Viidentoista vuoden jälkeen voitaisiin alkaa arvioida tuloksia ja sukupuolen vaikutuksia niihin. Tietenkään tällaista koetta ei tehdä, eikä varsinkaan eristetä lapsia muusta yhteiskunnasta, joka aina ympärillä ohjeistaa, miten tulee toimia tyttönä ja poikana.

Muutamassa koulussa on testattu liikunnan yhteistunteja hyvin tuloksin. Ehkä kaikki koulut siirtyvät yhteisopetukseen tulevaisuudessa?

Noin 12-vuotiaiksi saakka lapset ovat yhtä nopeita ja taitavia liikunnassa. Murrosiästä alkaen testosteroni alkaa vahvistaa poikia voimakkaasti. Miehillä on voima puolellaan. Naisilla sulokkuus?


Syrjiikö koulu poikia?  79

Tasa-arvoa miehillekin 2

Osa 2. Koulutus

Suomalaispojat menestyvät koulussa suomalaistyttöihin verrattuna heikosti. Kansainvälisten vertailujen, kuten PISA:n mukaan Suomessa sukupuolten välinen ero on erityisen suuri.

Uusimmassa PISA:ssa pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, joka on aiemmin ollut suomalaispoikien vahvaa aluetta.

Jos emme oleta suomalaisten poikien muuttuneen yhtäkkiä todella tyhmiksi (olisi mielenkiintoista, jos jossain kansassa onnistuttaisiin jalostamaan ihmisiä, joilla toinen sukupuoli olisi erityisen älykäs ja toinen hyvin epä-älykäs), joudumme kysymään mikä ympäristötekijöissä aiheuttaa tällaisen epätoivotun tuloksen poikien osaamisessa?

Koulussa pärjääminen tai epäonnistuminen ei monen mielestä kerro ihmisestä varmuudella mitään. Tosiasiassa opintomenestys koulussa korreloi myöhemmän opiskelumenestyksen kanssa, ja monen harmiksi myös aikuisena mitatun älykkyyden kanssa.

Oli koulusta mitä mieltä tahansa, Suomen koululaitosta pidetään yhtenä maailman parhaista, ja koulussa opetettavien asioiden, kuten äidinkielen ja matematiikan, tärkeyttä ei kai kukaan tosissaan kyseenalaista.

Poikien huono osaaminen ja kehno menestys testeissä johtunee useista tekijöistä. Väitän että koko kulttuurimme on jo pitkään sallinut poikien lööbailun, samaan aikaan kun työiltä vaaditaan enemmän vähän kaikessa.

Tyttöjen pitää osata käyttäytyä, istua hiljaa, tehdä hommia, auttaa opea/ äitiä/ harrasteryhmän vetäjää jne. Jotkut feministit ovat hermostuneet päiväkoteihin sisäänrakennetusta tyttöjen pikku avustajan tehtävästä (suomalaispäiväkodeissa tehtiin tutkimus, jossa videoitiin päiväkotien toimintaa ja havaittiin, että tytöt laitetaan hommiin ja pojat ovat palveltavina). Asian voi myös kääntää toisin päin: tytöt oppivat tärkeitä taitoja ja oppivat ottamaan vastuuta, kun pojat saavat viestin, että ei tarvitse osata mitään, senkus katsot, kun osaaja tekee.

Opetetaan siis avuttomuutta.

Kun puhutaan sukupuoleen kasvattamisesta, moni älähtää. Harva äiti tai isä, tai lastentarhanopettaja tai luokanopettaja, myöntää kasvattavansa tyttöjä ja poikia aivan eri tavalla. Varsinkin jos aletaan puhua reiluudesta tai oikeudenmukaisuudesta, ei juuri kukaan myönnä olevansa puolueellinen.

Vain täysin aistiton voi väittää, että lapset olisivat samalla viivalla.

Ennen satsattiin vain poikiin. Nyt tytöt saavat ottaa menestyjän roolin.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on tehnyt elämäntyönsä temperamenttitutkijana ja lasten kotihoidon puolestapuhujana. Ohessa hän on kritisoinut sukupuoleen liittyviä oletuksia ja tietynlaista tyttöjen suosimista peruskoulussa.

Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut opettajien niputtavan pojat yhdeksi laumaksi, jolle huudellaan ”Olkaa kunnolla siellä, pojat!” -tyyppisiä moitteita. Tytöille annetaan kuulemma henkilökohtaista palautetta, jossa yksilöidään puutteellinen osaamisalue, kuten ”Opettele aikamuodot paremmin”.

Jokainen minkään ikäistä ihmistä ohjeistanut ymmärtää eron kehotusten välillä.

Suomalaisesta peruskoulusta tiedetään yllättävän vähän. PISA-huuman jälkimainingeissa unohtuu helposti, ettei arkitodellisuutta ole riittävästi tutkittu Suomessa. Luokissa on tehty enimmäkseen pieniä laadullisia kyselyitä kasvatustieteen gradujen pohjaksi.

Opettajien mielestä pojat pitävät luokassa jöötä. Vuosien ajan pk-seudun kouluissa sijaistaneena voin periaatteessa yhtyä väitteeseen. Normitilanne luokassa on se, että muutama häirikköpoika vie pahimmillaan opettajan huomiosta 90 prosenttia. Loppuaika edetään sen toiseksi hitaimman mukaan. Fiksut oppilaat puurtavat itsekseen, jos jaksavat. Koulun vaatimustaso on senkaltainen, että päivän työt saa keskittyen tehdyksi noin puolessa tunnissa.

Luokassa kärsivät eniten hiljaiset, kiltit pojat. He eivät käyttäydy vallitsevan stereotypian mukaan. Pojan pitää olla dominoiva. Samaan aikaan poikia syyllistetaan ryhmänä kaikesta mitä muutama tyhmäilijä saa aikaan.

Helsingin yliopistossa koulutuksen tasa-arvoa tutkii Kristiina Brunila. Hän on tutkinut mm. ns. syrjäytyneiden nuorten ja vankien koulutusmahdollisuuksia. Brunilan mukaan molempia ryhmiä määritellään voimakkaasti ulkopuolelta, eikä heille välttämättä tarjota varsinaiseen tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan lähinnä terapia-tyyppistä puuhastelua.

Yhä useampi poika työnnetään tähän syrjäytyneiden/ syrjäytettyjen ryhmään.

Helsingin Sanomat kirjoitti 6. toukokuuta tutkijatohtori Sari Mullolan tutkimuksesta, jonka mukaan ujoja poikia sorsitaan arvostelussa koulussa. Ujous heikentää kaikkia arvosanoja jopa neljänneksellä. Vaikka ujous ja negatiivinen mieliala laskevat myös tyttöjen arvosanoja, pojillla kyseiset ominaisuudet ovat vielä epätoivotumpia.

Kysyin muutamalta mieheltä mielipidettä asiaan. Miehet pitävät koulua sopivampana ympäristönä tytöille kuin pojille. Itse entisenä vilkkaana oppilaana en ihan allekirjoita noin karkeaa yleistystä jokaiseen yksilöön sopivaksi, mutta varmaan asiassa on totta toinen puoli. Synnynnäinen rauhallisuus ei ole mikään tyttöjen juttu, mutta Suomessa tytöt kasvatetaan edelleenkin suhteessa poikiin kiltimmiksi ja tottelevaisemmiksi.

Kysyin myös muutaman teinipojan mielipidettä asiaan. Pojat kertoivat, ettei älykkyys ja asioista hyvin suoriutuminen ole muodissa. Kaikenlainen extreme-tyhmäily on kuulemma suositumpaa kuin koskaan. No, ei tarvitse kuin avata TV miltä tahansa kanavalta ja todeta, että näin on. Koulussa pärjäävää poikaa eivät ihaile enää edes fiksuimmat tytöt.

Tiede-lehdessä kerrottiin (4/ 2013) lukutaidon määräävän menestyksen koulussa. Anne-Mari Panulan väitöskirjan mukaan lukemisvaikeuksista kärsivillä on muita huonompi keskiarvo. Pojilla on enemmän ja pysyvämpiä lukemisvaikeuksia kuin tytöillä. Vanhemmat voivat siis lukea paljon lapsilleen, kannustaa poikia lukemaan ja vaatia vaikeuksista kärsiville pojilleen tukiopetusta. Alakoulussa saatu tukiopetus kohentaa tutkimuksen mukaan lukutaitoa ja parantaa menestystä yläkoulussa.

Pojat kehittyvät keskimäärin hieman tyttöjä hitaammin lähes kaikilla osa-alueilla. Miten saisimme räätälöityä jokaista yksilöä tukevan oikeudenmukaisen kasvatuksen koteihin, päiväkotiin ja kouluun?


Pelastakaa miehet  3

Suomalainen yhteiskunta on poika- ja miesvihamielinen, väittävät lastenpsykiatri ja nuorten seksuaaliterveyden asiantuntija Raisa Cacciatore ja sosiologi Samuli Koiso-Kanttila. He kaipaavat koteihin ja kasvatusalalle sukupuolierityisyyttä, eli että tunnistetaan sukupuolten erilaisuus asettamatta eroja arvojärjestykseen.

Kirjassaan Pelastakaa Pojat! he tykittävät erilaista tutkimus- ja tilastotietoa oman kokemuksen ryydittämin mielipitein. Molemmat olivat kirjaa kirjoittaessaan Väestöliiton palveluksessa.

Poikajoukkojen ryhmädynamiikkaa ei tunneta tarpeeksi. Pojat ottavat juuri joukossa älyttömiä riskejä vaarantaen henkensä. Poikien liikunnallisuutta ei osata tukea ja yhtenä seurauksena on nuorten miesten lähes kaksi kertaa nuoria naisia yleisempi ylipaino. Poikia hoidetaan tapaturmien takia 2,5 kertaa useammin kuin tyttöjä. Tyypin 1 diabetes on suomalaisilla pojilla maailman yleisintä.

Nuorten miesten fyysinen kunto heikkenee rajusti. Armeijan kutsunnoissa diskataan ennätysmäärä miehiä.

Poikien häiriökäyttäytyminen leimataan kurittomuudeksi, eivätkä he useinkaan saa tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Koulupudokkaat ja syrjäytyneet ovat enimmäkseen poikia ja miehiä. Suurin osa koulussa alisuoriutuvista on poikia.

Terveydenhuolto- ja neuvontapalvelut pojille ovat mitättömät, varsinkin seksuaaliterveyden alalla. Poikien seksuaalisen terveyden suojaaminen ei toteudu Suomessa hyvin. Esim. seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen, tutkiminen, ehkäisy ja hoito on huonossa jamassa.

Pojille suunnattu seksuaalikasvatus on niukkaa ja mahdollisesti asenteellista. Väestöliiton asiantuntijat pitävät neuvontaa liian peniskeskeisenä. Nuorten miesten seksuaalisuutta pidetään yksiulotteisena, sitä ei kunnioiteta, eikä miesten herkkyyttä ymmärretä. Pojat eivät kovin hyvin tiedä murrosiän vaikutuksista kummallekaan sukupuolelle. Heidän tietonsa ovat paljon huonommat kuin nuorilla naisilla.

Poikien aggressiokasvatus puuttuu, vihanhallintaa ei opeteta, eivätkä vanhemmat osaa rakentavasti ohjata poikaa.

Nettiriippuvuus ja rahapeliriippuvuus ovat nuorten miesten ongelma. Pornoriippuvuus heikentää nuoren miehen seksuaalielämän laatua ja jopa ehkäisee parisuhteen muodostamista. Väkivaltaviihde haittaa joidenkin poikien kehitystä. Väkivaltaistunut porno on Cacciatoren ja Koiso-Kanttilan kokemusten mukaan erittäin vahingollista poikien seksuaalisuudelle ja hyvinvoinnille.

Nuoret miehet itse pitävät mustasukkaisuutta parisuhteessa isona ongelmana. Nuorten miesten keskinäinen väkivalta on yleistä, mutta sitä vähätellään. Miehen rooli yhteiskunnassamme on karski ja karu, tarvitsevuutta tai herkkyyttä ei saa näyttää.

Mediassa esiintyy liikaa halveksuvaa suhtautumista miehiin. Miehet esim. esitetään halveksuttavina reppanoina, joita saa potkia päähän.

Miesten läsnäolo puuttuu poikien ja nuorten miesten arjesta. Väkivaltaisten kasvatustapojen yleisyys on huolestuttavaa.

Suomalaiset nuoret miehet tekevät maailman viidenneksi eniten itsemurhia. (Onneksi tässä näyttäisi tuoreempien tietojen mukaan trendi olevan nyt laskeva.) Viina aiheuttaa valtavat sairaus- ja kuolleisuusluvut. 18-24 -vuotiaat ajavat neljänneksen kuolonkolareista. Heistä 4/5 on miehiä.

Marja Kokkosen väitöstutkimuksen mukaan mukautuvat ja harkitsevat 8-vuotiaat pojat osasivat aikuisenakin korjata kielteisiä tunteita mukavia asioita kuvittelemalla, suunnittelemalla tai muistelemalla. Taito opitaan nuorena. Heikko tunnesäätely lapsena on yhteydessä aikuisuuden runsaaseen alkoholin käyttöön, tupakointiin ja terveysongelmiin. Tunnesäätelyä voi opetella, mutta jotkut ovat saaneet siihen huonoa ohjausta lapsuudessa. He lietsovat itsensä negatiivisiin fiiliksiin, eivätkä opi harkitsemaan tekojaan.

Suomessa lapset ovat aina jonkun työnteon kohteena (päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa jne.). Tämä vaikuttaa ihmissuhteiden laatuun.

Pienen pojan ei ole hyvä tuntea olevansa perheestä vastuussa oleva mies. Hänen ei pitäisi tuntea olevansa vastuussa äidin hyvinvoinnista.

On tärkeää puhua arvostavasti positiivisesta maskuliinisuudesta. Mies on syvästi tunteva ja herkkä, oleellinen osa perhettä, lisää kaikkien hyvinvointia, on luja, luotettava, hyväntahtoinen, ystävällinen, oikeudenmukainen ja turvallinen.

Pojasta mieheksi -tutkimuksessa kuolinsyytilastoissa 8-25 -vuotiaista 54 prosenttia kuoli itsemurhaan, 29 prosenttia onnettomuudessa, 13 prosenttia tapettiin ja vain neljä prosenttia kuoli sairauteen. (Sourander 2008).

Työikäisten miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat alkoholi ja itsemurha.

Maailman terveimpinä syntyvät suomalaispojat ovat länsimaiden sairaimpia miehiä. Allergia, astma, diabetes, päänsärky ja vatsakivut yleistyvät pojilla. Murrosiässä jo 20 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus, viidellä prosentilla on pysyvä vamma.

Jokaisella nuorella miehellä tulisi olla neljä tukijalkaa elämässä: hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys, perhe, hyvä ystävä ja jokin ryhmä esim. urheilujoukkue sekä työ tai opiskelupaikka.

Väestöliiton asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi nuorten miesten kesätyöt ehkäisevät syrjäytymistä ja rikollisuutta, sillä nuoret miehet harrastavat eniten ilkivaltaa päihtyneenä koulun loppumisen ja juhannuksen välisenä aikana.

Raisa Cacciatore & Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa Pojat! Minerva Kustannus Oy 2011.