• Mirja Wuokko

Suojattu lapsuus

Korkeasti koulutetun äidin lapsen elämä on usein suojattua ja turvallista. Kuva: J. Carter.
Korkeasti koulutetun äidin lapsen elämä on usein suojattua ja turvallista. Kuva: J. Carter.

Hyvin koulutettu äiti eroaa muita äitejä harvemmin.

Korkeasti koulutetun äidin lapsilla on suojatuin lapsuus ja eniten resursseja. Vain peruskoulun käyneet naiset eroavat muita äitejä useammin lapsen ollessa vasta päiväkoti-ikäinen.

Akateemisen äidin lapset elävät keskimäärin neljä viidesosaa lapsuudestaan ydinperheessä, kun matalan koulutustason äidin lapset saavat viettää vain puolet lapsuudestaan molempien vanhempien kanssa.

Akatemiatutkija Marika Jalovaara on analysoinut rekisteriaineistosta vuoden 1969 jälkeen syntyneiden naisten liitto- ja lastensaantihistorioita. Tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2003-2009 syntyneiden lasten perhemuotoja ja niiden muutoksia 0-15 vuoden iässä.

Jalovaaran projekti ”Family Dynamics and Social Inequalities” on osa Suomen Akatemian eriarvoisuuden torjuntaa selvittävää tutkimushanketta.

Lukuisista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vanhempien sosioekonominen asema ja avioliitto suojaavat jälkikasvua. Hyvinvoivien ydinperheiden lapsilla on parhaat mahdollisuudet voida mainiosti tulevaisuudessa: he pärjäävät parhaiten kaikilla hyvinvoinnin mittareilla, kuten koulumenestys, terveys jne.

Peruskouluun opintonsa päättäneet naiset synnyttävät muita useammin lapsen ihan yksin. Koulutusta vaille jääneiden äitien lapsilla on kaksinkertainen todennäköisyys syntyä avoliittoon ja nelinkertainen todennäköisyys syntyä yh-äidille (korkeasti koulutettujen äitien lapsiin verrattuna).

Vain peruskoulun käyneiden (tai sen keskeyttäneiden) äitien lapsista 43 prosenttia kokee vanhempien eron ennen kouluikää. Näistä lapsista enää kolmasosa elää molempien vanhempiensa kanssa 15-vuotiaana.

Korkeasti koulutettujen äitien lapsista eron ennen kouluikää kokee 12 prosenttia. 71 prosenttia asuu omien vanhempiensa kanssa vielä 15-vuotiaana.

Uusperheiden muodostus on Suomessa yleistä. Kolmen vuoden kuluttua erosta jo neljä kymmenestä lapsesta asuu kahden vanhemman kodissa. Yh-äideille syntyneistä lapsista jopa neljä viidesosaa on viidenteentoista ikävuoteen mennessä jossain vaiheessa asunut kahden vanhemman perheessä.

Jalovaaran mukaan perhemuotojen eroavaisuudet voivat vahvistaa lasten sosiaalista eriarvoisuutta. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat hyvin epätasaisesti lapsiperheissä. Resurssien menetykset ovat yleisimpiä niillä, jotka ovat jo alun alkaen heikommassa asemassa.

Kiitos ja näkemiin! Tämä on toistaiseksi viimeinen blogaukseni Cityyn. Rakastakaa toisianne! <3

7 kommenttia

tuuli.hattu801

26.6.2018 11:08

Kiitos Mirja Wuokko blogeistasi vuosien varrella! On ollut ilo lukea niitä! Kaikkea hyvää jatkossa! T: Jossu kaikkine äänineen

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

29.6.2018 17:18

Kiitos itsellesi kommenteista ja seuraamisesta!

Franny_Berry

26.6.2018 17:17

No tässäkään tutkimuksessa ei ollut mitään uutta. Hyviä juttuja olet kyllä tuonut valoon, suurin osa ihmisistä kun ei ajattele mitään. Siitä kiitti ja jatkot!! Puspus :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

29.6.2018 17:21

Kiitos ja kiitos! Ajattelu aiheuttaa kuulemma päänsärkyä.

shiwan8

3.7.2018 02:13

Tällä om enemmän tekemistä naisten kulloisissakin olosuhteissa kelpuuttamien miesten määrän kanssa kuin varsinaisesti naisen yhteiskunnallisen statuksen kanssa. Pois lukien muutama äitikompleksin omaava tapaus nainen ei koskaan ota itseään matalamman statuksen omaavaksi mieltämäänsä miestä. Kouluttamaton nainen on tilanteessa jossa valtaosa miehistä on tässä vertailussa hänen yläpuolellaan kun taas akateemisen kohdalla tilanne on päinvastainen. Kyllä se akateeminenkin mainen lemppaa ukkonsa jos kokee voivansa vaihtaa ylöspäin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Nti Näpsä

2.9.2018 21:16

Höpö höpö. Tähän tosiasiaan emme miehiä kaipaa.

shiwan8

10.9.2018 19:52

Jäi epäselväksi mikä on "tämä" johon ette miehiä kaipaa. Onko kyse pariutumisesta? Muistaakseni valtaosa naisistakin on edelleen heteroseksuaaleja.

Eniveis pitää ymmärtää, että naisille pariutuminen on puhtaasti resurssimatematiikkaa. Resurssit tässä tapauksessa ovat status, omaisuus, vaikutusvalta, turva ja geenit. Jos tarkasteltavan naisen resurssiarvojärjestyksessä nykyistä miestä parempi "saalis" astuu kuvioon ja nainen kokee voivansa sekä saada tämän uuden miehen, että myös pitää tämän saadakseen hyödyn irti tämän resursseista, niin edellinen mies tippuu kuvioista käytännössä välittömästi. Yleensä prosessi on alitajuinen tai sen tiedostaminen kielletään jyrkästi (jottei nainen jäisi kiinni käytännössä seksin vaihtamisesta miehen resursseihin).

Koska kuvio on mikä on on pakko antaa tässä kohdassa kunniamaininta niille harvoille naisille jotka erikseen pitävät huolen siitä, että eivät hyväksikäytä kumppaniaan. Heitä on vähän, mutta jos sellaisen naisen kanssa pariutuu niin kannattaa pitkälti tehdä mitä vaan jotta suhde kestäisi. Onneksi näissä tapauksissa riittävä "mitä vaan" tuppaa olemaan merkkipäivien muistaminen tai muu loppupeleissä yhtä mitätön operaatio.

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi