Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on tutkimus.
Edellinen

Sinkkunaiset kaipaavat salaa miestä  8

Monet naiset kaipaavat fyysistä läheisyyttä
Monet naiset kaipaavat fyysistä läheisyyttä

Sinkuilla on kalliit asumiskustannukset, välillä yksinäinen olo ja kaupan leipäpussit ovat heille liian isoja. Tämän jo tiedämme, mutta miltä yksin asuminen oikeasti tuntuu?

Yksin asuvista on tehty tilastollisia tutkimuksia, mutta harvoin heidän elämäänsä on selvitelty tarkemmin. Väestöliitto teki keväällä 2017 laadullisen nettikyselyn, joka on osa hallituksen Yksin osana elinkaarta -hanketta.

Väestöliiton kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia. Heistä 90 prosenttia oli joskus asunut jonkun kanssa, ja 70 prosenttia oli jakanut kodin kumppanin kanssa, josta erosi. Osa naisista oli eronnut monta kertaa.

Erojen syinä oli mm. erilaiset tavoitteet elämässä ja kumppanin ei-toivotut piirteet, kuten alkoholismi.

Joka kymmenes vastaaja eli erillissuhteessa, eli seurustelukumppani asui toisessa osoitteessa. Osa vastaajista ei ollut koskaan asunut toisen ihmisen kanssa aikuisena.

Puolet sinkuista oli sitä mieltä, että parasta yksin asumisessa on vapaus ja mahdollisuus päättää omista asioista ja aikatauluista kenenkään kanssa neuvottelematta.

Joka kolmas yksin asuva piti nykyistä elämäntapaansa parhaana vaihtoehtona.

Parasta kodissa oli oma rauha ja siisteys, ja se ettei kukaan ollut vaatimassa siivousta, miellyttämistä tai viihdytystä. Hienoa oli myös, ettei tarvitse laittautua ketään toista varten.

Yksin asumisen suurin ongelma oli yksinäisyys ja henkisen tuen tarve. Joka viides ei koe saavansa tukea keneltäkään.

Joka toinen sai tukea ystäviltä tai kavereilta ja jotkut myös lapsuudenperheeltään. Kuitenkin 80 prosenttia kertoi, ettei saanut tukea vanhemmiltaan.

Yksin asuvat varovat vaivaamasta muita ihmisiä. He kokevat, ettei heitä arvosteta yhtä paljon kuin perheellisiä. Yksin asuvien mielestä heitä ei kutsuta juhliin tai muutenkaan ihmisten pariin kovin mielellään.

Sinkkunaiset kokivat myös riittämättömyyttä. He eivät tunne kelpaavansa naisina, he epäilevät että heidän ulkonäössään on jotain vikaa.

Monet naiset kertoivat kaipaavansa miehistä tukea ja apua. Tätä ei kuitenkaan yleensä uskalleta kertoa ääneen.

Noin 70 prosenttia yksin asuvista kaipasi lisää fyysistä ja seksuaalista läheisyyttä. Joka seitsemäs eli kovassa puutteessa.

Mielikuva itseriittoisista sinkkunaisista ei ole ainoa oikea. Todella moni yksin asuva kaipaa salaa rakkautta, läheisyyttä, kumppanuutta ja seksiä.


Liian älykäs johtaja  2

ÄO 120 näyttää olevan johtajalle ihanteellisin.
ÄO 120 näyttää olevan johtajalle ihanteellisin.

Lukuisat tutkimukset osoittavat älystä olevan hyötyä. Nyt kolme tutkijaa (Antonakis, House ja Simonton) Lausannen, Pennsylvanian ja Kalifornian yliopistosta on selvittänyt, että parhaiten älystä näyttää olevan hyötyä silloin kun se ei ole liian korkea.

Yli 120 ÄO alkaa jo olla haitaksi pomon hommissa.

Keskimääräinen älykkyysosamäärä on sata. Liian suuri älykkyysero johtajan ja alaisten välillä aiheuttaa usein ongelmia.

Ihmiset (alaiset ja alamaiset) pitävät yliälykkäitä tehottomina, riippumatta heidän suorituksistaan. Normaaliälyisten ei ole helppo ymmärtää hyvin fiksujen puhetta, ideoita tai tavoitteita.

Tutkijat testasivat yritysjohtajia 30 eri maassa. Keskimäärin kahdeksan alaista ja työkaveria sai myös arvioida pomoa.

Älykkäät johtajat ovat parempia strategeja, visionäärejä ja tehopakkauksia. Yllättäen älyn noustessa yli 120 pisteen, alkoi johtajien ”taso” pudota. Äly ei siis nosta johtajan menestystä lineaarisesti.

Syy ei välttämättä ole briljantissa johtajassa, vaan vähemmän älykkäissä työkavereissa. Johtajan ominaisuuksia ei osata arvostaa.

Tutkijoiden mukaan myös yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, miten älykkäitä johtajia alalla siedetään. Joillakin aloilla vaaditaan keskimäärin korkeampaa älykkyyttä kuin toisilla, joten hyvin älykkäiden johtajien kannattaa hakeutua näille aloille.

Jos alanvaihto ei kiinnosta, voi johtaja käyttää luovaa älykkyyttään ja sopeuttaa johtamistapojaan alaisille paremmin sopiviksi.

Esimerkiksi Mensan jäsenet voivat johtotehtäviä hamutessaan noudattaa tutkimuksen vetäjän psykologi John Antonakiksen neuvoa: on opittava käyttämään luovia kekseliäitä kielikuvia ihmisten innostamiseen. Parasta olisi, jos käyttää hyväkseen luontaista karismaansa, kuten Barack Obama teki. Valitettavasti karismaa ei noin vain hankita.

Puhetaito, innostaminen ja hurmaaminen voivat saada alaiset tottelemaan. Näistä ainakin puhetaitoa voi kehittää.

Älyn kohtaamattomuus ei johdu vain kognitiivisesti vaatimattomampien kyvyistä. Usein hyvin älykkäiden ihmisten on vaikea ymmärtää muiden ihmisten ajattelukyvyn rajallisuutta. Ehkä tarvitsemme yrityksiin älykonsultteja?


Seurustelu voi auttaa homonuorta  1

Nuoruuden seurustelusuhteista on saatu osittain ristiriitaisia tutkimustuloksia. Parisuhteiden harjoittelu saattaa johtaa parempien ihmissuhteiden muodostamiseen aikuisuudessa. Toisaalta nuoruusiässä liian tiiviin seurustelun epäillään häiritsevän persoonallisuuden kehitystä.

Cincinnatin yliopiston psykologian apulaisprofessori Sarah Whittonin ja Northwesternin yliopiston Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveys- ja hyvinvointi -instituutin (the Istitute for Sexual and Gender Minority Health and Wellbeing) johtajan Brian Mustanskin johtamassa pitkittäistutkimuksessa seurattiin 16-20 -vuotiaiden homo-, bi-, ja transnuorten elämää viiden vuoden ajan.

Homoseksuaalien nuorten parisuhteet näyttävät vähentävän tunnetason ahdistusta ja stressiä tutkittavilla. Myös kiusaamisen ja kaltoinkohtelun vaikutukset saattavat lievittyä seurustelevilla homonuorilla. Parisuhteen suojaava vaikutus aikuisten mielenterveydelle on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vahvasti.

Romanttinen rakkaus suojaa elämän kolhuilta ja ympäristön paineilta. Valitettavasti aiemmissa tutkimuksissa ei ole löytynyt näyttöä siitä, että homonuorten kaverit tai perheet voisivat suojata seksuaalivähemmistöön kuuluvaa nuorta kovin hyvin esimerkiksi kiusaamisen vaikutuksilta.

Whittonin ja Mustanskin tutkimuksessa biseksuaalinuorten seurustelu ei yllättäen helpottanut ahdistusta ollenkaan. Päinvastoin, seurustelevien bi-nuorten stressi lisääntyi 19 prosentilla. Ilmeisesti biseksuaalit eivät saa edes seurustelusuhteissaan todellista hyväksyntää kumppaniltaan.

(Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että bi-tyttöjen poikakaverit painostavat tyttöjä seksiin kolmen kimpassa, ja heteropojat kokevat bi-tyttöjen uhkaavan heidän maskuliinisuuttaan. Heterotytöt taas epäilevät bi-poikien olevan oikeasti homoja, eivätkä ota heitä tosissaan.)

Vaikka nuoruus on välillä vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on usein vähemmistöön kuuluvalle, voi rakkaus pelastaa ainakin homonuoren.


Mindfulness ei toimi teineillä  2

Tietoinen läsnäolo pelastaa ihmisen maailmantuskalta ja jopa sairauksilta. Tai sitten ei. Scientific American uutisoi mindfulnessin voivan jopa heikentää nuorten henkistä hyvinvointia, etenkin pojilla.

Psykologian professori Cindi Mayn artikkelissa kerrotaan mindfulness-tutkimusten heikkouksista ja uudesta yläasteikäisille tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan teinit eivät hyödy mindfulness-opetuksesta ollenkaan.

Myös aikuisiin kohdistuvissa tietoisen läsnäolon tutkimuksissa on huomattu puutteita. Kontrolliryhmät puuttuvat, vain positiivisia tuloksia on julkaistu, mindfulnessin määrittely ei ole ollut tarkkaa jne.

Koulututkimuksessa teinien psyykkistä hyvinvointia tutkittiin kolmena eri ajankohtana. Viikko ennen mindfulness-opetusta, viikko sen jälkeen ja vielä kolmen kuukauden kuluttua.

Itse minfulness-valmennus kesti kahdeksan viikkoa, se toteutettiin koulupäivän aikana ja kouluttaja oli sertifioitu mindfulness-opettaja. Sama kouluttaja kävi viidessä eri koulussa opettamassa. Jokaisessa koulussa oli myös kontrolliryhmä nuoria.

Nuoret saivat lisäksi kotitehtäviä, tosin vain noin neljännes teki niitä tunnollisesti.

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin testeissä arvioitiin seuraavia tekijöitä: masennus ja ahdistus, tyytyväisyys omaan kehoon ja painoon, hyvinvointi, tunteiden säätely, ns. itse-myötätunto ja mindfulness (tietoinen läsnäolo).

Aikuisten kohdalla on saatu lievää näyttöä mindfulnessin toimivuudesta masennuksen, ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Miten kävi nuorten kanssa?

Mindfulness-opetus ei auttanut teinejä mitenkään. Itse asiassa nuorten poikien ahdistus lisääntyi koulutuksen myötä. Myös alkujaan tasapainoiset nuoret olivat sessioiden jälkeen aiempaa huolestuneempia painostaan ja heidän masennuspisteensä nousivat jonkin verran.

Cindi May arvioi, ettei nuorten kohdalla kannata käyttää muotivalmennuksia. Psyykkistä apua tarvitseville nuorille kannattaa edelleen tarjota toimiviksi todettuja terapioita. Ja terveiden nuorten päätä ei nähtävästi kannata sekoittaa aikuisten hörhöilyillä.

Jos nuori ei ole aiemmin kiinnittänyt sen suurempaa huomiota vartaloonsa, painoonsa tai onnellisuuteensa, ei kannata alkaa kaivella, josko jotain pientä traumaa tai kehitettävää kuitenkin löytyisi.


Äiti, älä lyö  3

Tänä vuonna noin 12 prosenttia äideistä on läimäyttänyt omaa lastaan. Isistä tähän kertoo syyllistyneensä viisi prosenttia. Naisista vain kahdeksan prosenttia hyväksyy ruumiillisen kurituksen, kun miehistä näin tekee 18 prosenttia. Jostakin kumman syystä kaupungissa asuvat hyväksyvät fyysiset rangaistukset kaksi kertaa useammin kuin maalla asuvat.

Lastensuojelun keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kuritusväkivalta on radikaalisti vähentynyt Suomessa. Silti liian moni lapsi joutuu vanhempansa väkivallan uhriksi.

Kymmenen vuotta sitten lapset kokivat vielä enemmän väkivaltaa kotona. Nyt esimerkiksi piiskaaminen on äärimmäisen harvinaista. Nykylasta uhkaillaan, tukistetaan ja läimäytetään. Lapselle saatetaan antaa luunappeja, tai hänet laitetaan jäähypenkille, eli yksin selviämään liian kuumana käyvistä tunteistaan.

41 prosenttia vanhemmista kertoo joskus käyttäneensä kuritusväkivaltaa kasvatuksessa. Neljännes on tukistanut lastaan. Väkivallan uhriksi itse lapsena joutuneet syyllistyvät muita useammin ruumiilliseen kuritukseen. Kurituksen hyväksyvät vanhemmat myös käyttävät muita enemmän väkivaltaa lasta kohtaan.

Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että lasten uhkaileminen ja jäähypenkille laitto on lisääntynyt. Vanhemmat ovat varsin tietoisia siitä, että lapsen yksin jättäminen tai lapseen kohdistuva henkinen väkivalta on erittäin haitallista. Ehkä hermostunut vanhempi pystyy olemaan lyömättä vain siksi, että huutaa lapselle solvauksia ja uhkauksia, tai eristää hänet toiseen huoneeseen.

Äidit kurittavat lapsiaan isiä useammin. Tässä tutkimuksessa vanhempien kurittamistaipumusten ero näyttää kasvaneen entisestään. Tosin tutkija huomauttaa miesten jättäneen kysymykseen naisia useammin vastaamatta. Naisten väkivaltaisuus on tabu. En usko naisten olevan tässä asiassa miehiä avoimempia.

Aiemmin äitien kurittamista selitettiin sillä, että he viettävät niin paljon aikaa lapsen kanssa. ”Toki siinä hermo menee ja tilaisuuksia tukistaa on paljon.” Isät ovat lisänneet lasten kanssa viettämäänsä aikaa, mutta isien väkivaltaisuus lapsia kohtaan ei näytä lisääntyneen.

Isien osallistumista kodin ja lastenhoitoon on toivottu tasa-arvon nimissä. Isien kannattaa olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon, sillä he itse saavat siitä iloa ja läheisemmän suhteen lapsiinsa. Nähtävästi isien kannattaa hoitaa lapsiaan aiempaa ahkerammin myös lasten turvallisuuden takia.


Joka toisella on seksiongelmia  3

Seksologien tutkimuksia on syytetty ongelmakeskeisyydestä ja liioittelusta. Siksi tutkijat halusivat testata väestötasolla seksielämän ongelmien yleisyyttä. Yllättävän monella on erilaisia vaikeuksia, selviää The Journal of Sexual Medicinen huhtikuun 2017 numerosta.

Australiassa toteutettuun tutkimukseen osallistui yli 20 000 16-69 -vuotiasta miestä ja naista. Yleisin ongelma on seksuaalinen haluttomuus, jonka oli kohdannut 51 prosenttia naisista ja 27 prosenttia miehistä.

Orgasmin saavuttaminen liian nopeasti on lähinnä miesten ongelma, josta kärsii 22 prosenttia vastaajista. Vain viisi prosenttia naisista tulee liian vikkelään.

Erektio-ongelmista kärsii 11 prosenttia miehistä, ja vaginan kuivuudesta 22 prosenttia naisista. Naiset kärsivät miehiä useammin yhdyntäkivuista (16 vs. 2 prosenttia).

Kyvyttömyys saada orgasmi vaivaa selvästi useampaa naista kuin miestä. Naisista tästä kärsii 24 prosenttia ja miehistä seitsemän prosenttia.

Naisista 18 ja miehistä neljä prosenttia on kärsinyt siitä, ettei pidä seksiä miellyttävänä.

Tutkimuksessa esiintyneistä seksuaalielämän ongelmista kärsittiin useimmiten alle kolmen kuukauden ajan. Pitkäaikaisia ongelmia olivat miehillä fyysinen kipu ja erektio-ongelmat ja naisilla emättimen kuivuus.

Ongelmien vakavuutta tarkasteltaessa ilmeni, että useimmat haitat eivät olleet vastaajien mielestä kovin vakavia. Suurinta haittaa aiheuttivat yhdyntäkivut, seksin nautinnon puuttuminen, erektio- ja kuivuusongelmat, suorituspaineet ja orgasmin saamisen vaikeus.

Ihmiset olivat hakeneet eniten apua yhdyntäkipujen ja erektio-ongelmien sekä emättimen kuivuuden takia. Asiantuntija-apua haettiin siis useimmin fyysisiin ongelmiin, etenkin jos ne olivat lääketieteellisesti korjattavissa, ja jos ne häiritsivät omaa kumppania.

Tutkijoiden mukaan selvitys tuo hyvää lisätietoa koko väestön seksuaalielämän ongelmista. Suurin osa alan tutkimuksesta kohdistuu vain apua hakeneisiin ja sairaisiin.

Tutkimus ei selvittänyt lääkärien diagnooseja, tai sitä millaisia psykologisia tai psykiatrisia ongelmia ihmisillä on. Väestötasolla vaikuttaa siltä, että suuri osa ihmisistä kokee ajoittain vastoinkäymisiä seksuaalisuuden eri osa-alueilla, mutta läheskään kaikki harmit eivät aiheuta vakavia ongelmia.


E-pilleri voi heikentää libidoa  3

Ehkäisypillereistä on aina liikkunut erilaisia huhuja. Ei-toivottujen raskauksien torjunnassa e-pillerit ovat huippuluokkaa, joten lääkärit ovat säännöllisesti hyssytelleet naisten epäluuloja.

Koko oraalisen ehkäisyn ajan osa naisista on valittanut hormonipillereiden vähentävän seksuaalista halukkuutta. Nyt iso katsaus alan tutkimuksiin osoittaa tämän ikävän sivuvaikutuksen todeksi.

The Journal of Sexual Medicinen huhtikuun numerossa todetaan, että ehkäisypillerit heikentävät joidenkin naisten libidoa, ja ne voivat myös aiheuttaa muita ikäviä seksielämää haittaavia oireita.

Osa naisista saa e-pillereistä yhdyntäkipuja ja alapään kuivuutta. Pillerit haittaavat naisten seksuaalisuutta ilmeisesti kahdella tavalla: huonontamalla kehon toimintoja ja vaikuttamalla mieleen. Hormonitoiminta, yllätys-yllätys, voi vaikuttaa siihen, miten paljon tuntee seksuaalista himoa.

Jos miehet söisivät esimerkiksi testosteronitasoa alentavaa lääkettä, voisi silläkin olla vaikutusta hyvinvointiin ja seksuaaliseen halukkuuteen.

Joillakin naisilla on jo valmiiksi laimeat seksuaaliset halut, joten pillereistä ikäviä sivuvaikutuksia saavien kannattaa ehkä harkita muita ehkäisykeinoja. Yksi vaihtoehto on vaihtaa pillerit toiseen merkkiin (koostumukseen), sillä katsauksen mukaan osa pillereistä aiheuttaa muita vähemmän haittaa.


Nai pörssihai  15

Fiksua kumppania etsivän kannattaa kääntää katseensa sijoittajiin, mikäli uskoo kotimaista ison aineiston tutkimusta.

Osakesijoittajia kutsuttiin vielä viime vuosituhannella keinottelijoiksi. Säästäminen ja sijoittaminen on yleistynyt, eikä tulevaisuuden vaurastujia kummeksuta enää niin paljon.

Nuorten sukupolvien eläkeleikkurit käytännössä pakottavat kaikki ihmiset miettimään tulevaisuutta, sillä kädestä suuhun eläminen ei välttämättä tule olemaan jatkossa kovin helppoa.

Osakesijoittaminen on historiassa ollut pitkällä aikavälillä paras tapa vaurastua. Tulevaisuuden kannalta näyttäisi olevan fiksua sijoittaa osakkeisiin tai avioitua osakesijoittajan kanssa - ainakin jos sijoittaja on erityisen älykäs. Ja niinhän osakesijoittaja usein on.

Toimittaja Karo Hämäläinen muistuttaa 3.5.2017 Taloustaito Bonuksessa sijoittamisen fiksuudesta. Joulukuussa 2011 The Journal of Financessa julkaistu ”IQ and Stock Market Participation” -artikkelista käy ilmi, että älykkyys korreloi selvästi osakesijoittamisen kanssa.

Mark Grinblattin, Matti Keloharjun ja Juhani Linnoinmaan tutkimuksessa seurattiin Suomen armeijan käyneiden miesten palikkatestien tuloksia ja myöhempää sijoitustoimintaa vuosina 1982-2002. Yli 158 000 suomalaisen miehen älykkyystestituloksia verrattiin mm. hallintarekisteri- ja verotietoihin myöhemmin elämässä.

Puolustusvoimien testeissä arvosanoja annetaan asteikolla yhdestä yhdeksään. Yhdeksän on paras. Todennäköisimmin varusmies saa noin viitosen tuloksen. Ykkösen ja ysin ryhmään sijoittuu kumpaankin noin neljä prosenttia testatuista.

Matalimpaan älykkyysryhmään kuuluvista miehistä vain vajaa kymmenen prosenttia sijoitti osakkeisiin tai rahastoihin armeijan jälkeen, kun taas älykkäimmän ryhmän miehistä lähes puolet omisti osakkeita. Tutkimusryhmä selvitti myös miesten sijoitusten onnistumista. ”IQ, Trading Behavior, and Performance” -artikkelissa (Journal of Financial Economics, 2012) selostetaan tarkemmin erilaisten sijoittajien toimintatapaa.

Älykkäimmät menestyivät sijoituksissaan paremmin kuin vähemmän älykkäät. Älykkäät mm. hajauttivat salkkunsa paremmin. He omistivat useampia erilaisia osakkeita ja rahastoja kuin älykkyystesteissä heikosti menestyneet. Älykkäät osasivat aikatauluttaa ostonsa ja myyntinsä fiksummin kuin muut, ja he saivat myös pidettyä kaupankäyntikulunsa matalampina. Lisäksi älykkäät ymmärsivät veroseuraamukset muita paremmin.

Monet perivät osakkeita tai oppivat sijoittamisen taidot ja tavat jo kotona. Tutkijat poissulkivat iän, terveyden, koulutuksen ja perhetilanteen tuloksista. Älyn ja sijoittamisen sekä sijoitusmenestyksen korrelaatio säilyi vahvana. Äly ja sijoittaminen korreloivat jopa vahvemmin kuin äly ja koulutus, tai äly ja tulot.

Tulokset voidaan yleistää myös naisiin. Mitä korkeampi älykkyys, sitä todennäköisemmin nainen on pörssisijoittaja.


Epävarmat miehet tekevät pilaa naisista ja homoista  3

Tuore Yhdysvaltalaistutkimus paljasti syyn seksistisen huumorin viljelylle: maskuliinisuudestaan epävarmat miehet yrittävät tehdä pesäeroa feminiinisiin piirteisiin. Angloamerikkalainen lehdistö kommentoi tulosta yllättäväksi.

En usko, että Suomessa kukaan tästä yllättyy. Kaikki tuntemani miehet ja naiset pitävät näitä miehisyydestään meteliä pitäviä uhoajia ja naisista ja homoista halventavia vitsejä vääntäviä miehiä lähinnä säälittävinä. On ihan selvää, ettei luontevasti miehekkään miehen tarvitse yrittää vakuutella muita maskuliinisuudestaan. Miehekäs mies voi toki olla myös homo.

Western Carolinan yliopiston psykologian tutkijat testasivat asiaa kuitenkin heteromiehillä. Miesten persoonallisuus, asenteet ja huumorin tyyli selvitettiin kahdella kyselyllä. Mitä epävarmempi mies oli omasta maskuliinisuudestaan, sitä enemmän hän piti seksistisen huumorin viljelyä ja homoille nauramista hyvänä juttuna.

Hyvää huumoria on uhanalaisen miehuuden omaavan miehen mukaan mm. naisten käskeminen takaisin keittiöön, tai topakan naisen kyseenlaistaminen vihjailemalla hänelle, että nyt on varmaan se aika kuukaudesta.

Tutkijat epäilivät työpaikoilla melko yleisen naisten häirinnän johtuvan juuri siitä, että jotkut miehet kokevat naisten menestymisen työelämässä uhkaavan omaa asemaansa. Joidenkin miesten on hankala hyväksyä esimerkiksi nainen pomona.

Työpaikoilla ja yhteiskunnassa muutenkin tulisi auttaa maskuliinisuustraumasta kärsiviä miehiä. Naisten ja homojen ihmisoikeuksia ei voi oikein perua, joten mikä avuksi epävarmojen miesten itsetunnon pönkittämiseksi? Naisilla ja homoilla on oikeus elää rauhassa, ilman kiusaamista, pilkkaa ja vähättelyä. Mikä olisi hyvä, rakentava tapa palauttaa kaikkien miesten itsekunnioitus?

Jään seuraavaksi odottamaan psykologien tutkimusta naisten viljelemästä miehiä vähättelevästä huumorista. Esimerkiksi Suomessa miehet halutaan usein ”laittaa ulkoruokintaan”, miehet puetaan naisten ostamiin vaatteisiin, eikä mies osaa ”edes kananmunaa keittää”, vaikka olisi insinööri tai professori. Onko miehiä pilkkaava nainen epävarma naiseudestaan? Harrastavatko nuoret naiset miehiä vähättelevää ”huumoria”?


Erilaiset ystävät  2

Millä perusteella ihmiset valitsevat ystävänsä? Tutustutaanko ihmisiin vain sattumalta, vai valikoidaanko ystävät jonkin kriteerin mukaan?

Usein varhaiset ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että asutaan samassa talossa tai ollaan samalla luokalla viereisissä pulpeteissa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo puolistoistavuotias valitsee ystäväksi samannäköisen lapsen.

Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ystävillä on hämmästyttävän samankaltaiset geenit. Saattaa olla, että ystävät valitaan hajun perusteella.

”Friendship and natural selection” -artikkelissa esitellään suuren sydäntutkimusaineiston avulla löytyneitä havaintoja ystävyyssuhteista ja perimästä. Läheisillä ystävillä on yllättävän paljon toisiaan muistuttava dna.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimuksessa huomattiin, että persoonallisuus vaikuttaa selvästi ystävien valintaan. Tutkimuksessa käytettiin yli 12 000 hengen brittiaineistoa.

Ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmiset etsiytyvät yleensä samankaltaisten ihmisten seuraan. Heidän ystävänsä asuvat yleensä lähellä ja aikaa vietetään yhteisissä illanistujaisissa ja samanhenkisten riennoissa. Perinteet, pitkät ystävyyssuhteet ja samanlaiset harrastukset ovat arvossaan.

Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on enemmän erilaisia ystäviä. Hyvät ystävät saattavat olla eri ikäisiä, toista sukupuolta, toisesta etnisestä ryhmästä, ja he saattavat asua toisella puolella maapalloa. Avoimien ihmisten ystävyyttä ei häiritse myöskään se, että ystäviä tavataan vain harvoin.

Tunnolliset ihmiset seurustelevat mieluiten omien sukulaistensa kanssa. Sukulaiset ovat siis myös ystäviä.

Avoimen ihmisen maailma on älyllisesti ja emotionaalisesti ehkä kaikkein rikkain, mutta hänen kannattaa huomioida se, että suurin osa ihmisistä ei kaipaa ajatustensa mylläämistä. Useimmat ihmiset tapaavat mieluiten samoja ihmisiä, tuttujen ja turvallisten traditioiden mukaan ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Uusia ajatuksia, rohkeita keskusteluja ja yllättävää seuraa kaipaava avoin luonne voi joutua etsimään kaltaisiaan tutkimusmatkailijoita vähän kauempaakin. Eri kaveriporukoiden kesken sukkulointi saattaa myös virkistää.

Oletko bestiksesi kanssa kuin kaksi marjaa? Kaipaatko koskaan mitään uutta, vai onko vanha porukkasi parasta mitä tiedät?

Edellinen