Miten voikaan elämässä kuukauden aikana tapahtua niin paljon surullisia ja paskoja asioita?
– Helmikuun sateiset päivät kuluivat odotellessa, että miksi äiti ei soita tavanomaisia kälätys-puheluitaan. Miksi äitini ei vastaa?
— Meni kolme päivää ja vihdoin puheluuni vastattiin. Mutta se ei ollut äitini. Se oli isäpuoleni. Silloin kurkussani tuntui suomen kokoinen palanen. Mitä oli tapahtunut? Oliko äiti joutunu kolariin? Miksi äiti ei voi puhua? Miljoonat kysymykset vilisivät risteillen ympäriinsä…
Isäpuoleni kertoi, että äitini oli kai saanut psykoosin. Äitini ei ollut puhunut 3 päivään sanaakaan. Oli vain kävellyt kuin haamu seuraten isäpuoltani. Aivan joka paikkaan.
No minä tyttönen lähdin avomieheni kanssa kotikonnuille avuksi. Meni päivä ja ei ollut muuta keinoa kuin saada äiti päivystykseen ja sitä kautta parempiin käsiin. Tuntui kauhealta nähdä äiti siinä tilassa. Yleensä niin puhua pälpättävä äitini ei sanonut sanaakaan. Piti vain kädestäni kiinni ja peläten pieniäkin ääniä.
Meni pari päivää kunnes äiti joutui sairaalaan tutkimuksiin. Päivän sairaalassa oltuaan äidiltäni löytyi veritulppa jalasta. Onneksi tilanne saatiin äkkiä hoidettua. Mutta äitini henkinen tila vain huononi. Vaikka äitini rupesi puhumaan muutamia sanoja. Hän pelkäsi asioita mitä ei ollut edes olemassa.
Nyt parin kuukauden hoitojakson jälkeen äitini on päässyt kotiin. Entistä ehompana. Hänen piikkikammonsakkin on lähtenyt pois veriarvojen seurannan ansiosta. Hän otti jopa pitkään pelkäämänsä korvanreiät heti sairaalasta päästyään.
No tämän parin kuukauden aikana sattui muutakin:
– Sain kuulla 2päivää ennen synttäreitäni, että kihlattuni on ehdotellut kaverilleni asioita.
– No vietimme hurjia 20 kymppisiäni lähikapakassa. Hurreiiii! 🙂
Olin suurinpiirtein odotellut aivan liikoja. Ei mitään yllätyksiä. Päin vastoin riitelyä ja nahistelua….
– Isosetäni kuoli syöpään.
– Mummoni joutui sairaalaan jalkansa takia.
– Sain tietää, että ystäväni sairastaa anoreksiaa…
Että näin. Kiitos ystävät ja rakkaat jotka minua olette tukeneet. Ja kaikille olen myös heidän toilailunsa anteeksi antanut.
