Olen nyt niin huonossa kunnossa, etten ikinä. Ei, ei ole mitään juomisen aiheuttamaa morkkista vaan nyt on oikeasti erittäin heikko olo. Herään joka yö neljän maissa viimeistään itkemään, enkä sen jälkeen enää nuku. Ei maistu ruoka, ei huvita mikään. Työt olen nippanappa saanut hoidettua, mutta paljon olen hommia lykännyt tai delegoinut muille. Itsetuhoisia ajatuksiakin on pyörinyt mielessä miltei päivittäin.
Olen joskus suhtautunut jopa hieman ivallisesti henkisesti rikki oleviin ihmisiin. En suhtaudu enää. Nyt on jacki huonona. Onneks tulee viikonloppu. Toisaalta se pelottaa, toisaalta ajatus levosta tuntuu hyvältä.
Jaa mistäs tää johtuu? No, ei se ero niin helppoa ollutkaan…. Mut on tuhottu, käytetty rakkauttani hyväks, huijattu ja valehdeltu. Tunteillani on leikitty niin rajusti, että tuntuu käsittämättömältä miten joku voi olla niin julma.
En tiedä selviänkö tästä millään. En tosiaan tiedä. Eka kertaa elämässäni on tilanne, jossa en ole ollenkaan varma elänkö enää viikon päästä. Elän jos jaksan…
Iltapäivällä lääkäri. Sinne asti lupaan pysyä kasassa. Tai siis elossa ainakin.