Kauneus, esteettisiä muotoja ja universaaleja lakeja kultaista leikkausta ja pyhää geometriaa. Erilaisia kauneus ihanteita, pyöreää, askeettista, atleettia, matalaa-, korkeaa otsaa, pientä ja isoa. Kaikkea on ihailtu ja kaikkea on vihattu. Mitä se tekee kuitenkin ihmisessä?
Piiloutuuko kauneuden taakse kaikki mahdollinen paha ja haasteet, vai miksi kauniit ihmiset omaavat pirullisen asenteen muita kanssa ihmisiä kohtaan, onko se kuitenkin pelko joka ohjaa ihmistä tälläiseen käytökseen? Tuoko, luoko kauneus omat stikmansa, joista on ihmisen vaikea päästä eroon, kehittyy pakkomielle omaa ulkonäköään kohtaan ja ratkeaa helposti pikkuhiljaa kohti syömishäiriöitä tai syyllistyy suhtautumaan kyynisesti muita kohtaan?
Eikö kauniilla ihmisellä ole välineitä hallita ulkonäkönsä tuomia haasteita? Yrittääkö kauneutta kantava peittää itsestään jotain, heikon sisimmän, joka on saanut kokea kovia sen takia, että muut ovat kiinnostuneita vain hänen ulkonäöstään eikä ajatuksistaan tai tunteistaan? Onko tämä kasvattanut hänen ympärilleen kuoren, jonka murtamiseen ei terävinkään taltta tehoa? Miten tämä kuori vaikuttaa häneen ja hänen käytökseensä? Miten tälläisen kuoren saa murrettua ja käsiksi siihen herkkään ja pyhään, ihmiseen itseensä todelliseen persoonaan, vai onko se peloissaan siellä sisällä kirkuen jonkun rientäen auttamaan häntä? Millaista tälläisen avun pitäisi olla vai kaipaako hän vain tukea?
Pitäisikö tämä kuitenkin tehdä itse, tiedämme, että mikään ei ole pysyvää jos siitä ei ole omaa kokemusta, omaa kokemusta luottamuksesta ja tuesta? Olemmeko kaikki väärien ihmisten ympäröimänä? Kuka saisi houkuteltua meistä sen parhaimman ulos?