Hätkähdyin aamulla siihen kuinka paljon vihaa olen varastoinut itseeni. Aamulla vihasin melkein kaikkea mikä liikkui, mutta kun huomasin tämän rupesin asiaa siinä kummastellessa enemmänkin miettimään. Mistä tämä viha oikeen juontaa juurensa ja kenelle todellisuudessa olen vihainen?
Töissä vihaani purin siihen että pyrin tekemään kaikki yksinkertaisetkin asiat täydellisesti, kotiin päästyäni ruperin puuhailemaan pyöräni kanssa ja maalarin vasta ostamani uuden takavanteen. Luovuuden ryöppy valtasi minut ja suunnittelin muuttavani antiikki dynamolla toimivan pyöränlampun paristokäyttöiseksi, nytten puuttuu vain kolvi! Sitten aloin penkomaan kaappejani, ja järjetön vimma siivoja ja heittää kaikki vanha paska pois kaapeista lojumasta. Nyt taas yksi hylly siivottu, ja kaksi ties kuinka monesta jäljellä. Jokaiselta hyllyltä on tullut vähintään yksi jätesäkki roskia ja parhaimmillaan kaksi ja puoli, että sitä rojua ja roinaa, jolla lopulta vuodenkin päästä ei tee suoraa sanottuna hevonvittua, kertyy pitkin nurkkia ja kaappeja pyörimään.
ÄH, ja taikaisin siivoomaan muuten tämä vimma ei laannu ikinä!