ja into on viälä, ihime kyllä, kova. Saa nähärä kuinka vaikeeta nua seuraavat päivät sitte on… ainaski lähärethän varmaan huamenillalla reishun anopin lua, ja siällä on sitte koko ajan sitä ainaasta ”ota pullaa, ota ruakaa”-touhua.. Mutta eikös soo nii, notta koettelemusten kautta voithon? 😉
Tänää on sitte tarkootus pitöö semmoonen hintsumman ruaan päivä, eli aikhena olis syärä vaan kello 15.00 ja 18.00 välis. Ja tuahon välhin pitää mennä kans se ruuanlaitto. Eli periaattees syän tänään vaan kerran, huamenna sitte taas enee. Nämon näitä mulle suunniteltuja juttuja -sellaasia, mikkä mä osaan parhaaten.
Moon sellaanen laihruttaja, notta pitä olla sopivan tiukka ja ankiaa, etton sopivasti näläkä ja kurja olo 😉 Sitte pitää kans välhin saara syäräkki, ku muuten ei taas sitte jaksa kauaa. Tällääsellä tyylillä mun on sitte helpoon mennä, notta yhtenä päivänä vaa yks ruaka, seuraavana aamupala, 2 ruakaa ja välipala. Ja sitte taas sama homma uurestansa. Ja noina syämisen päivinä ei mitään maharotoonta mättöä, vaan ihan normaalit annokset. Kumpanakaan päivänä ei saa syärä iltakuuren jäläkhen.
Kokonaasireana on siis vaa leikata yleesesti syäryn ruuan määrää, ku se mun ongelmani on. Kyllä mä toki herkuttelenki, mutten liian useen, vaan nimenomaan aina liian kans. Ny pitää piänentää vattalaukkua ja kontrolloora syämistä -eli just siis sitä mitä mun oli tarviski.
Ainii joo, ps -istutan tänää parvekelaatikhon salaatteja, vaikken mä ny mikää viherpeukalo ookkaan. Kiva jännittää josko mä saisin eres ne kasvamha, nii sais siitä aina sitte leivän päälle. Saas nähärä kuinka käy..