On sellaanen juttu tullku täs miäleen, ku äsköön oli keskustelua aiheesta, notta mullolis niiku joku… nelijä kuukautta aikaa saara tätä kroppaani vähä konrikseen ku sitte on helemikuu ja poika täyttää vuaren. Ja silloon ku olis tarkootus mennä sellaane perhepotretti ottamhan meistä, missolis niinku koko sakki. No kauhia jos oon näi lihava siinä(ki) kuvassa nii kuinka sitä kehtaa tuas seinällä kattella…. Argh… No nopialla matematiikalla, ku on nelijä kuukautta aikaa, niin silloon pitääs saara se 5kilua joka kuukausi poies. Like not gonna happen. Ei sitte ikäpäivänä. Siis yli kiloo viikos, nii a)se ei oo eres terveellistä ja b)se ei oo meikälääselle maharollista.
No, ny kuitenki alakaa hirvenmettästys, joten siällä tuloo liikuttua ja voi vähä paremmi pitää ruakakontrollia ku on jatkuvasti tekemistä. Aattelin niinä päivinä ku en mee mettille, käyrä ainaki pitkää lenkkiä. Ja kattoa sitte mettästyskauren jäläkee tulokset. Mettästys menöö nii, notta ens viikollopusta seuraavaan viikolloppuun olhan siälä. Sitte tulhan sunnuntaina takaasi tänne, olhan täälä vajaa viikko ja perijantaina taas takaasi metille. Ja siälä sitte taas seuraavaa sunnuntaihi asti. Eli ny olis niinku hyvät sänssit pitää sellaane kuukauren aktiivine liikunta+syämisen kontrolloonti, ja nähärä vähä, että minkälaashin tulokshin moisella pääsis.
Joo, sitte seuraavaksi onki se kysymys, notta mitenkähän tuas erinomaasen hyväks toretus suunnitelman sitte pysyys… Jos vaa päättääs… joo..-o… ”jos vaa päättääs”
-nii varmaa… 😛
No, jos jäis vaa jännityksellä seuraalemhan, notta onnistuusko eres tän kerran. Miättikää siis, jos tuasta sais sellaasen oikee hyvän alkustartin, nii sitte vois jatkaa joulhun asti, sitte relata pari päivää ja sitte jatkaa taas… *suunnitteloo*
Vaa eikö soo nii, notta hyvin suunniteltu on pualiksi tehty? 😛
Pakjostako lyärhän vetoa? Kerran naurethin kaverin kans, että herkuttelu ja rieetiltä luistamine on aiva liian heleppoa. Jos olis kunnon rangaastukset, nii sitte olis vaa PAKKO pysyä ruarus. Niiku tyylhin ”herkuttelet ja soon sormi poikki”. Ei siis tekis miäli kovin useen herkutella… 😛 No joo, aika rarikaalia, mut siis you got the point..
Nii, sitä mun piti viälä sanomani, notta enhä mä siälä hirvimettillä kauhiasti pääse mesoamhan, ku on tua poika nii emmä sitä jätä, periaattestakaa, muiren hoirettavaksi kauhian paljua. Eli niinä päivinä ku meen metille, nii niinä päivinä saa isänsä sitte jäärä pois. Saapa nähärä, mite käy tämän homman kans 😛