Rotia…

Viikonloppu oli ja meni, mitään en saanut aikaiseksi. Tai sain, mutta liian vähän. Tuo mun piirroskin valmistuu vasta joskus ensi viikolla. Ja sehän toki riittää, mutta olisin toivonut sen valmistuvan…

Viikonloppu oli ja meni, mitään en saanut aikaiseksi. Tai sain, mutta liian vähän. Tuo mun piirroskin valmistuu vasta joskus ensi viikolla. Ja sehän toki riittää, mutta olisin toivonut sen valmistuvan jo täksi päiväksi. Viimeistään ensi perjantaina mun pitäisi se kaiketi postittaa, että saajalla on aikaa se vielä kehystääkin.

Mutta syy tuohon, miksi nyt laitoin noinkin ytimekkään otsikon, on se, että kaikki kirjoittamiseni on ollut ihan jäissä ja se mua vituttaa aivan äärettömästi. Välillä on ollut hirveä väsymys ja välillä vain inspiraation puute ja välillä sitä ja välillä tätä, blaah!

Siksipä päätinkin, että aion tulevaisuudessa julkaista kerran viikkoon jonkin kirjoituksen, johon todella paneudun ja päätin jo, että julkaisupäivä on aina joka torstai. Miksi juuri torstai, niin ei oikeastaan minkään vuoksi, mutta se on sikäli paras päivä, että ehdin saamaan jotain aikaiseksikin. Olen kyllä pitkin viikonloppua kirjoitellut vähän sitä ja tätä, mutten ole sitten mitään niistä tänne tyrkännyt, koska mielestäni ne ovat olleet vain hirveää kuraa. Musta on tullut liian itsekriittinen varmaankin.

Viikolla kun ei monesti ole paljon muuta tekemistä kuin käydä töissä ja sitten vain surffailla netissä(lue:cityssä), niin jos sitten vain yksinkertaisesti pakotan itseni kirjoittamaan. Ja siis tuo saneltu päivämäärä, eli ns. deadline on siitä hyvä, että silloin takuulla myöskin saan jotain aikaiseksi. Ja jos joku tahtoo sanoa, että tuollainen ajattelumalli aiheuttaa stressiä, niin saa pyyhkiä sillä sanomisellaan pyllyä. Minen stressaa, nih!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille mussukoille. 🙂