Mitä ihmeellisyyksiä?

Kylläpä on, ettei kirjoittajalta lopu vuolas vuodattaminen! Kylläpä on, että saa taas istua tietokoneen – tämän ylettömän turhan keksinnön – ääressä ja raapustaa jotakin omituista jonnekin turhanpäiväiseen blogiin, josta voisin…

Kylläpä on, ettei kirjoittajalta lopu vuolas vuodattaminen! Kylläpä on, että saa taas istua tietokoneen – tämän ylettömän turhan keksinnön – ääressä ja raapustaa jotakin omituista jonnekin turhanpäiväiseen blogiin, josta voisin sano paljonkin, vaan en sano enää sanaakaan.

Tämä on ajatuksenjuoksua. Tämä on sitä parhaimmillaan. Sitä, ettei ajattele, mitä seuraavaksi kirjoittaa. Vaikka valhettelua tuokin on. Tottakai sitä ajattelee, mutta puolustuksekseni sanottakoon, että vain puoliksi.

Tällaista on jumalten hupi, voin kuvitella. Kirjoittaa julkisesti välittämättä siitä, että joku huomionarvoinen tätä lukisi ja kritisoisi. Hahaa. Onko autuaampaa?

Niinpä niin. Jos tietokone on turha keksintö, niin eikö sitä ole kaksinverroin televisio! Potentiaalia on. On potentiaalia sivistää ja viisastaa kansaa, vaan mitä se tekee? Se tekee kansasta tyhmempää! Kriitikothan ovat kritiikkiä varten, ei enää tarvita ajatuksia. Onko ohjelma huono, turha? Sen kertoo kriitikko, ei ihmisen oma järki. Kuinka omituista. On niin omituista… Minä tahtoisin, että kaupalliset kanavat lakkautettaisiin ja jäljelle jääneistäkin muokattaisiin eräänlaisia kansansivistyskoneita. Sellaisia, jotka todella auttaisivat ihmistä ajattelemaan itse. Mutta onhan toki niin, että kapitalismin lait vaativat yksilöllisyyden poismenoa. Siellä, missä ei ole yksilöitä, ei ole myöskään ajatuksia. Unohtakaa muodollisuus… muodollisuus tuhoaa ihmisen. Muodollisuus raiskaa sen viimeisenkin kauneuden rippeen, joka meissä saattaa vielä olla jäljellä.

Tämä on vain ajatuksenjuoksua. Vaikka merkitystäkös tuolla on kenellekään sitä mainita.