Tiedättehän nuo kummalliset katteettomat lauseet, joita jaetaan uusille tuttaville. Tällaisia ovat mm. ”soitellaan” ”pidetään yhteyttä” ”nähdään joku kerta”. Kuitenkin pohjalla on jo kaiku ja epäily ettei koskaan kuitenkaan tavata. Ehkä joku tekstari viuhahtaa matkaan. Kenties muutama sähköposti. Yleensä ei edes sitä ensimmäistäkään.
Siksi kesällä, elämän kyllästäneenä, yritin tarkkaan harkita mitä uusille tuttavuksille lupasin. Lupaamiani sähköposteja en ole aivan kaikille vielä postittanut. Tarkoituksena on kuitenkin lunastaa luvatut. Haluan olla sanojeni mittainen nainen.
Vitsiksi luulin sitäkin kommenttia, kyllä me vielä nähdään -kommenttia, jonka sanoja ehdotti itse lentävänsä Keski-Euroopasta Suomeen visiteeraamaan. Ajattelin, että lentolipun hinta karistaa kummasti innokkuutta. Vaan kuinka ollakaan. Olen onnekas, kyynisyyteni sai kolauksen. Tuo lupaus toteutuu. Kun sielunkumppanit kohtaavat, edes matka ja aika, eivät ystävyyttä estä.