Miten paljon ulkonäkö oikein vaikuttaa ihmisen valintaan? Varsinkin kun ajatellaan esim. yökerhoja ja baareja. Tämmöisissä paikoissa on tärkeää että näyttää hyvältä. Mutta entäs jos ei? Mitä sitten? Pitäisikö jäädä yksin seinäkukkaseksi hörppimään oluttaan?
Onko jossain baari rumille ihmisille, niille joita ei haeta tanssiin yökerhoissa tai niille joiden kanssa ei viitsi aloittaa keskustelua baarissa. Baari jossa rumat ihmiset tuntisivat itsensä normaaleiksi, voisivat nauttia toistensa seurasta ja iloita. Mutta taas mennään siihen ikuiseen klassikkoon että ihmiset ovat erillaisia ja kauneus on aina katsojan silmissä. Tästä johtuen voiko rumia ihmisiä edes olla?
Mutta entäs ne hyvännäköiset? Kivahan on niiden kans tanssia mut entäs jos haluaa sen johtavan johonkin pidempiaikaiseen? Sitten kun tulee persoonallisuudella ja älykyydellä osuutta asiaan. Onko kiva olla hyvännäköisen henkilön kanssa jos ei saa mitään älykästä jutustelua aikaan?
Tässä samaan aikaan juttelen meses kaverin kans ja sieltä tuli hyvä vihje. Jos en kelpaa, mieti et oon hyvä ihminen. Toi toinen ei tiedä mitä menettää.
Missä on se sisäinen kauneus?