Tämä syksy ei nyt ala oikein hyvin.
Tiedän, että tein oikein Berndin jättäessäni. On vaan niin raskasta asua nää kuus viikkoa yhdessä, kunnes mun uuden kämpän remppa valmistuu.
Ahdistaa, kun mikään meidän suhteessa ei ole itseasiassa muuttunut, vaikkei me periaatteessa enää yhdessä ollakaan. Vieläkin kosken liian vähän tai liikaa. En saisi edellekään mennä mihinkään yksin. Kuitenkin Bernd itse lähtee viikonlopuksi Unkariin moottoripyörällään. Ennen olisin halunnut mukaan – nyt olen vaan helpottunut että ”saan” jäädä kotiin.
Mun pitää keskittyä pitämään pää kasassa. Totuus on, että en enää rakasta sitä, mutta mun on pakko esittää hellää ja onnetonta – niin kuin katuisin päätöstäni – koska muuten lennän tikkana ulos kämpästä, eikä mulla ole täällä mihin kuudeksi viikoksi mennä.
Uskomatonta miten manipulointi ja alistaminen jatkuu, vaikka suhde onkin ”virallisesti” ohi.
Kuusi viikkoa vielä ja sitten aloitan uudestaan, ja mietin useamman kerran, ennen kuin kenenkään kanssa suhdetta aloitan, saati sitten yhteen muutan.
