lomaa kuin henkilö joka on juuri palannut lomalta. Tulin eilen aamulla viikon lomalta NYC:stä ja tänään officessa tuntuu kyllä siltä, että loma olisi tarpeen. Vaikka loma oli hyvä ja rentouttava, on siinä aina sunnuntai iltana ennen ensimmäistä työpäivää sellainen fiilis, että nyt sitä lomaa oikeasti tarvitaan. Se ensimmäinen työpäivä tai enennemäkin ajatus siitä on todella veretseisauttava kokemus.
Onkohan syy siinä, että yleensä lomalla huomaa, etenkin jos on jossain reissussa, että kuinka sitä elämää on oikeasti työn ulkopuolellakin? Onko se sitten pelottava kokemus on huomata, että kaikki ei vain ole sitä työtä vai onko enemmän kyse siitä, että rentoutuessaan ymmärtää millaisessa oravanpyörässä sitä muuten normaalielämässä on?
Toisaalta on niinkin, että kun sinne työpaikalle pääsee ja saa kahlattua ne 300 lukematonta sähköpostista sitä hieman jo elpyy siitä kauhun ja tuskan tunteesta jota paluu työpaikalle aiheutta.
Mutta se on edelleen totta, että kukaan ei oikeasti tarvitse niin paljon lomaa kuin henkilö joka on juuri lomalta palannut.