Niiskutusta…

Eikö tämä hemmetin flunssa lopu koskaan? Aamulla oli taas nenä aivan tukossa ja pää tuntui lyijyn raskaalta. Silti töihin vaivauduin, ei sitä kotonakaan jaksa maata koko aikaa. Onkohan se tämä Luterilainen työmoraali joka ajaa töihin? Eniten kyllä harmittaa, että piti aloittaa uusi elämä urheilun ja kuntoilun saralla mutta ei sinne salille viitsi mennä sairaana. Voi saada vaikka sydänkohtauksen ja sehän ei olisi kauhena kivaa, vai mitä?

No niin joskos kävisi hakemassa apteekista lisää troppeja…