Pidin kyllä eilen itseäni hulluna…

Tein tarjouksen asunnosta. Kaksi yötä on tullut valvottua koneen ääressä ja naputeltua exceliä edes takaisin. Miten vanhat lainat sopeutuvat uuteen, paljonko voi ottaa lainaa ylipäätänsä, entäs lyhennysvapaata jne. Toisaalta on innoissaan ja toivoo onnistuvansa kaupanteossa ja toisaalta hirvittää se määrä rahaa joka siihen palaisi. Jotain huonekalujakin kun pitäisi uusia ja hieman pintaremontoida. Ei ihmiselle varmaa tule elämänsä suurempaa rahan menoa ja suurempaa hermostuneisuutta kun ensiasuntoa ostaessa. On se hullua joo…