se tais olla eilen jo, nyt vaan vähä heikko olo, jos se tosta taas kun syö. hieaman ulkoilua…
No tekstaria olin taas tulkinnut väärin, ei ollutkaan ystävyys loppu. Nyt vaan oikein tiedä mis mennään, mut kaikki selviää, niinhän se on tapana.
Tuntuu että on ollut kaukana itsestään taas viikonloppuna. Olis varmaan pitäny painua himaan silloin perjantaina Gloriasta. Mut nythän voin sit löytää itseni uudestaan kun olin ’hukassa’.
Tulis pian jotain ilmoitusta siitä kurssista, mut kait täs saa vielä odotella kuun loppuun, kunnes se hakuaika on päättynyt.
Mitäs sitä keksisi, voishan sitä hake töitä vaihteeksi. Tää päivä on kyl lepoa, uskoisin.
Ajatusvirtaa sitä ei ole pahemmin, mutta voisin alkaa kirjoittelee miettimääni tarinaa, tosin ei tänne.